Käytin vaalikoneisiin vastaamiseen merkittävän paljon aikaa, sillä halusin perustella kantani väittämiin huolellisesti. Monissa tapauksissa se vaati tiedonhakua ja syvällistäkin pohtimista, vaikka olen käsitellyt näitä asioita tavalla tai toisella vuosien ajan. Pelkkä klikattava kanta samaa mieltä – eri mieltä -skaalalla ei välttämättä kerro ehdokkaan ajattelusta paljoakaan, varsinkin jos väittämä on moniselitteinen tai jopa sisäisesti ristiriitainen. Tästä prosessista on toki se etu, että siinä samalla oppii, oma ajattelu kehittyy ja kannat kirkastuvat. Ja äänestäjä saa sitten perusteluista paljon tarkemman kuvan ehdokkaasta.
Voit tutustua vastauksiini alla tai suoraan Ylen sivuilla:
Ylen vaalikone on varsin kattava ja pitkä, lisäksi se on jakautunut kahteen erilliseen osioon, kuntavaaleihin ja aluevaaleihin omaansa. Kysymyksiä on molemmissa osioissa 30 kappaletta, yhteensä siis 60. Yleisten kysymysten joukossa molemmissa osioissa on 5 paikallista kysymystä, joissa vastasin itse kuntavaaleissa Lappeenrannan ja aluevaaleissa Etelä-Karjalan kysymyksiin. Molempiin osioihin sai myös nauhoittaa minuutin mittaisen videon. Voin myöntää, että tämän vaalikoneen kanssa meni kokonainen päivä, mutta toisaalta tämä lienee vaalikoneista tärkein, joten siihen varmasti kannatti panostaa. Kysymykset ovat enimmäkseen varsin relevantteja ja usein järkevästi muotoiltuja. Mutta onnistutaanpa tässä taas laittamaan ympäristö ja teolliset työpaikat vastakkain, vaikka parhaassa tapauksessa vihreän teknologian avulla voitaisiin parantaa ympäristön tilaa. Lisäksi kysymystä itsepalvelukirjastojen kautta saatavista säästöistä on arvosteltu, kirjastoalan ammattilaisen mukaan henkilöstökustannukset voivat jopa nousta, sillä ihmisten jälkien korjaamiseen voi mennä jälkikäteen jopa enemmän aikaa, kuin jos henkilökuntaa olisi paikalla auttamassa. Sen sijaan itsepalvelulla kirjastojen aukioloaikoja voisi helpommin pidentää, mutta kustannussäästöjä niillä ei pidä lähteä tavoittelemaan.
Muutamia nostoja vastauksistani
Väittämä: Lappeenrannan keskustaan pitää rakentaa monitoimiareena mahdollisimman pian.
Vastasin tähän “jokseenkin samaa mieltä”. Kuten vastauksestani käy ilmi ja aiemmassa blogissani kirjoitin, sijainti ei ole itselleni niin olennainen kysymys kuin se, löytyykö rahoitus yksityiseltä puolelta. Keskustan elävöittämiseen tulee panostaa, mutta nyt näyttäisi siltä, ettei tori ole enää sijaintivaihtoehto Eekoon kauppahallisuunnitelmien jälkeen.
Väittämä: Lappeenrannan pitää rakentaa tiloja kaupunkiin tuleville yrityksille.
Vastasin tähän myöskin “jokseenkin samaa mieltä”. Lähtökohtaisesti en ole kovin innoissani yritystuista, varsinkaan jos ne kohdistuvat hyvin valikoidusti muutamille yrityksille. Mutta toisaalta kaupungin ja alueen elinkeinorakennetta täytyy uudistaa vaikeassa taloustilanteessa rajan sulkeuduttua. Siksi tietyt tarkkaan harkitut investoinnit voivat olla perusteltuja, varsinkin jos uusien yritysten tai olemassa olevien laajentamisen myötä alueen houkuttelevuus ja mahdollisuudet kasvavat laajemminkin, mm. paikallisten alihankintaketjujen kautta.
Väittämä: Kotikuntani olisi hyvä osoittaa tukensa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille Pride-liputuksella.
Tähän vastasin “täysin samaa mieltä”. Lappeenranta onkin onneksi aiempina vuosina liputtanut, ja liputusta tulee jatkaa. Toimin viime vuonna Saimaan Seta ry:n hallituksessa, jossa osallistuimme paikallisen Pride-viikon järjestelyihin. Lappeenrannan on oltava avarakatseinen, avoin, suvaitsevainen ja monikulttuurinen kaupunki.
Väittämä: Jokaisessa kunnassa pitää olla lääkärin lähivastaanotto.
Vastasin “jokseenkin samaa mieltä”, sillä on tärkeää varmistaa ihmisille olennaisimmat lähipalvelut. Mikäli välimatkat karkaavat liian pitkiksi, erityisesti alueilla joilla joukkoliikenne toimii huonosti, voi se lisätä päästöjä sekä vähentää palveluiden käyttöä. Mikäli taas ihmiset eivät hakeudu ajoissa hoitoon, voi se lisätä sairastavuutta, mikä aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja suurempia taloudellisia menetyksiä. On kuitenkin oltava valmiutta miettiä miten asia ratkaistaan kustannuspaineiden alla, kannattaako esimerkiksi aina maksaa seinistä, vai voisiko lääkäri tulla välillä lähemmäksi asukasta kauempaa. Etänä ja diginä ei kaikkea voi hoitaa, mutta niitä palveluita on myös lisättävä silloin, kun niistä on hyötyä.
Väittämä: Nuorten pitäisi päästä mielenterveyspalveluihin ilman ajanvarausta hyvinvointialueellani
Tässä täytyy olla “täysin samaa mieltä”. Ihmisten henkinen pahoinvointi täytyy ottaa vakavasti, se on vähintään yhtä vaarallista kuin fyysinen paha olo tai sairaus. Nuorille kynnyksen hakea apua täytyy olla erityisen matala, ja jonkinlainen kontakti on saatava välittömästi. Mitä nuoremmalla iällä ongelmat alkavat ja pääsevät pahenemaan, sitä suurempi on inhimillinen ja taloudellinen hinta yksilölle ja yhteiskunnalle myöhemmin.
Jäikö joku vastauksistani mietityttämään? Laita viestiä sosiaalisessa mediassa, niin voin kertoa lisää!
Minä ja muut ehdokkaat
Ylen vaalikoneen mukaan henkinen kotikuntani olisi Helsinki. Tämä voi johtua liberaalista kaupunkilaisesta ajatusmaailmastani, johon varmasti vaikutti se, että asuin 18 vuotta Turussa vuosina 2001 – 2019.
Arvokartalla pääsin varsin tuttuun paikkaan nelikenttää: hyvin liberaali ja talouspoliittisesti hieman vasemmalla. Itse pyrin pragmaattisiin ratkaisuihin riippumatta siitä, ovatko keinot perinteisesti katsottu oikeistolaisiksi tai vasemmistolaisiksi. Mutta pidän tärkeänä, että ne, joilla on kykyä maksaa veroja, myöskin niitä maksavat, sillä varakkaimmat hyötyvät hyvinvointiyhteiskunnasta eniten. Ihmisten hyvinvointi heijastuu positiivisesti kaikkiin.
Itselleni sopivimmat puolueet kuntavaalikoneessa eivät myöskään tuota yllätystä.
Ehdokaskavereista lähimmäksi omia näkemyksiäni pääsivät teemoittain seuraavat henkilöt (100 % samaa mieltä):
Kasvatus ja koulutus: Jaakko Hyypiä
Talous, työllisyys ja elinkeinoelämä: Markus Heikkinen
Ympäristö ja julkinen liikenne: Senni Auvinen, Hanna Holopainen, Tiina Lavikka, Christina Nenonen ja Lauri Tiainen
Maahanmuutto ja kotouttaminen: Johanna Auranen, Yuriy Bokovoy, Markus Heikkinen, Hanna Holopainen, Kai Hämäläinen, Kimmo Klemola, Leena Lipiäinen-Medjeral, Christina Nenonen, Mira Pöllänen, Jussi Salminen, Fanny Talonpoika, Lauri Tiainen
Kulttuuri: Hanna Holopainen, Kimmo Klemola, Christina Nenonen, Lauri Tiainen
Kuntakohtaiset väitteet: Jussi Salminen
Kokonaisuudessaan kuntavaaleissa meikälästä lähimpänä olivat:
Aluevaaleissa hajonta olikin jo suurempaa. Siellä ehdokaskavereista lähimmäksi mielipiteissään päätyivät seuraavat ehdokkaat:
Ylen kuntavaalikoneen vastaukseni
| # | Kysymystyyppi | Kysymys | Kanta | Perustelu |
| 1 | Kasvatus ja koulutus 1 | Pienten koulujen lakkauttaminen on perusteltua säästösyistä. | Jokseenkin eri mieltä | Tärkeintä on turvata lapsille laadukas opetus ja sopivat ryhmäkoot. Koulumatkat eivät saa myöskään muodostua hurjan pitkiksi, sillä se ei ole lapsen edun mukaista. Tässä asiassa ei siis voi mennä säästöt edellä, vaan pitää katsoa alueellista tilannetta kokonaisuutena pidemmällä aikajänteellä. |
| 2 | Kasvatus ja koulutus 2 | Kunnassani tulisi tarjota mahdollisuus opiskella ruotsin kieltä suomenkielisissä kouluissa jo ennen peruskoulujen kuudetta luokkaa. | Jokseenkin samaa mieltä | Kielten oppiminen nuorella iällä on helpompaa, joten mahdollisuutta olisi hyvä tarjota jo aikaisemmin, ainakin valikoiduissa kouluissa. Yleisesti eri kielien osaaminen on rikastavaa. Jatkuvasti kansainvälistyvässä maailmassa voisi kannattaa panostaa myös suuriin kieliin, muihinkin kuin englantiin. |
| 3 | Kasvatus ja koulutus 3 | Kuntani tulisi asettaa yläraja peruskoulun opetusryhmien koolle. | Täysin samaa mieltä | Sopivan kokoiset opetusryhmät mahdollistavat laadukkaamman opetuksen, kun opettajan on paremmin mahdollisuus kohdata oppilaat. Pienemmät ryhmät tarjoavat paremmin myös työrauhan ja viihtyisyyden. Koulutus on kuntien tärkeimpiä tehtäviä ja siihen on syytä panostaa. |
| 4 | Kasvatus ja koulutus 4 | Kouluissa ja päiväkodeissa pitää vähentää liharuoan tarjoamista. | Täysin samaa mieltä | Julkisilla varoilla ei tule tukea eläintuotantoa. Jokaisen päivän pitäisi olla oletuksena kasvisruokapäivä. Ihminen ei tarvitse nyky-yhteiskunnassa lihaa sitäkään vähää kuin muinoin, joten ei ole mitään syytä, miksi lihaa pitäisi tarjota yhtenäkään päivänä. Kasvisruoan saa tehtyä terveellisemmäksi (moni suomalainen syö liikaa lihaa suosituksiin nähden muutenkin), minkä lisäksi se on ympäristön ja ilmaston kannalta merkittävän paljon parempi sekä eettisempi ratkaisu. Samalla on huolehdittava, että kasvisruoasta osataan tehdä maistuvaa – tarvittaessa keittiöhenkilökuntaa tulee kouluttaa lisää. |
| 5 | Kasvatus ja koulutus 5 | Kunnan pitää tukea rahallisesti alle 3-vuotiaiden lasten hoitamista kotona. | Jokseenkin eri mieltä | Raha kannattaa käyttää ensisijaisesti laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja siihen, että kaikilla perheillä olisi mahdollisuus sitä hyödyntää. Varhaiskasvatukseen osallistuminen on tärkeää, mutta tärkeää on myös vähentää hoitopaikkojen vaihtuvuutta. On myös huolehdittava siitä, ettei lasten kotihoito jää vain naisten vastuulle vieläpä siten, että se heikentää heidän uramahdollisuuksia. |
| 6 | Kasvatus ja koulutus 6 | Koulun on pidettävä yllä kristillisiä perinteitä. | Täysin eri mieltä | Koulun tulee suhtautua katsomuksiin yhdenvertaisesti, eikä niistä mitään yksittäistä voida suosia. On hyvä, että opetus on tunnustuksetonta, eikä koulujen yhteisissä tilaisuuksissa saa olla uskonnollisia elementtejä. Uskontojen vaikutusta kulttuuriin tulee tarkastella opetuksessa ja käytännössä neutraalisti, faktat edellä. Koulujen tulee toteuttaa uskonnonvapautta huomioiden uskonnottomat ja muihin uskontokuntiin kuuluvat. |
| 7 | Kasvatus ja koulutus 7 | Kuntani pitää houkutella asukkaita vauvarahalla. | Täysin eri mieltä | Lapsiperheiden tukea tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti. Yhteiskunnan osalta toimenpiteiden tulisi kattaa toimivat palvelut, universaalin perustulon ja ylipäänsä turvallisen ja lapsimyönteisen ympäristön. Lappeenrannassa en näe tarvetta tällaiselle kertaluontoiselle bonukselle. |
| 8 | Talous, työllisyys ja elinkeinoelämä 1 | Jos kunnan tuloja ja menoja tasapainotetaan, se on tehtävä mieluummin menoja leikkaamalla kuin veroja korottamalla. | Jokseenkin eri mieltä | Haitallisista tuista on syytäkin leikata, esim. lentokenttä. Muuten menojen leikkaaminen tarkoittaa käytännössä palveluiden karsimista, mikä heikentää Lappeenrannan houkuttelevuutta asuinpaikkana. Meidän on pidettävä kiinni nykyisistä asukkaista ja houkuteltua lisää ihmisiä kaupunkiin. Palveluiden heikentäminen osuu erityisen kipeästi vähävaraisiin, joilla ei ole ehkä mahdollisuutta liikkua palveluiden perässä tai paikata puutteita maksamalla itse yksityisille tuottajille. Maltillisesti veroja korottamalla voidaan säilyttää palvelutaso, tai jopa korottaa sitä. Kaupungin palveluverkkoa on silti pystyttävä tarkastelemaan kriittisesti – aivan muutaman ihmisen vuoksi kaikkia palveluita ei voida ylläpitää. Parasta olisi kuitenkin investoida tulevaan kasvuun, jolloin pidemmällä tähtäimellä veroja ei välttämättä tarvitsisi korottaa eikä menoja karsia. |
| 9 | Talous, työllisyys ja elinkeinoelämä 2 | Pääomatulot on pidettävä kunnallisverotuksen ulkopuolella. | Jokseenkin eri mieltä | Pääomatulojen verotusta pitäisi tuoda lähemmäksi ansiotuloverotusta. En sulkisi tätä vaihtoehtoa pois, mutta verojärjestelmän muutokset on tehtävä kuitenkin huolella valmistellusti. Yleisesti verotuksen pitäisi kohdistua haitallisiin asioihin, kuten yhteisen elinympäristön turmelemiseen ja pääomien kasautumiseen. |
| 10 | Talous, työllisyys ja elinkeinoelämä 3 | Kunnan on ostettava ensisijaisesti palveluita omistamiltaan yhtiöiltä. | Jokseenkin samaa mieltä | Lähtökohtaisesti näin, mutta kaikissa tilanteissa tähän ei kannata lukittautua. Lähtökohtaisesti kunnan kannatta omistaa sellaisia yhtiöitä, joilta se todennäköisesti saa palvelut parhaimpaan hintaa, ja joiden omistaminen edesauttaa kunnan tavoitteiden toteutumista. |
| 11 | Talous, työllisyys ja elinkeinoelämä 4 | Kuntien pitää osallistua maakuntalentojen rahoittamiseen. | Täysin eri mieltä | Lentoliikenteen tukemisen sijaan pitäisi keskittyä parantamaan raideyhteyksiä ja lähijunaliikennettä, joista hyötyisi huomattavasti useampi ihminen. Lentoliikenteen tukeminen on ilmastotavoitteiden vastaista. |
| 12 | Talous, työllisyys ja elinkeinoelämä 5 | Pienten paikkakuntien työttömille riittää, että tukea työnhakuun saa etänä. | Täysin eri mieltä | Tuen tarve ja sen muoto on yksilöllistä paikkakunnasta ja sen koosta riippumatta. Etäpalveluita on hyvä tarjota, mutta ihmisten ei tule olla yksin vain niiden varassa. Pienten paikkakuntien työllisyysasiat voivat olla hyvinkin erilaisia kuin suuremmilla paikkakunnilla, joten siksi paikallista osaamista asioissa olisi hyvä tarjota. |
| 13 | Talous, työllisyys ja elinkeinoelämä 6 | Kunnan pitää tarvittaessa pakkolunastaa yksityisiä maa-alueita, jotta se saa tonttimaata rakentamiseen. | Täysin eri mieltä | Lappeenrannassa ei ole sellaista tonttipulaa, että pakkolunastuksiin olisi turvauduttava. Yksittäiset erityiskohteet on hoidettava lähtökohtaisesti neuvottelemalla. |
| 14 | Kulttuuri 1 | Kuntien pitää paikata valtion tekemät leikkaukset teattereiden rahoitukseen. | Täysin samaa mieltä | Lappeenrannan on oltava mielenkiintoinen ja houkutteleva kulttuurikaupunki, tarjoten monipuolisia mahdollisuuksia osallistua kulttuurin tekemiseen ja nauttimiseen matalalla kynnyksellä. Kulttuurin tukemisessa on huomioitava myös erilaiset alakulttuurit. Kulttuuri on yksi osa ihmisten hyvinvointia ja siihen kannattaa panostaa myös ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä. |
| 15 | Kulttuuri 2 | Kirjastoja pitäisi muuttaa itsepalvelukirjastoiksi, jotta kuntani voi säästää henkilöstön palkkakuluista. | Täysin eri mieltä | Kirjastot eivät ole vain kirjavarastoja, vaan asiantuntevalla henkilöstöllä on merkittävä rooli kirjastopalveluiden toteutuksessa, esim. lasten lukutaitokasvatuksessa. Kirjastoja tulee kehittää yhä enemmän kulttuurin sekä tietojen ja taitojen keskuksiksi. Kirjastot voivat tarjota tietopalveluja, ne ovat monitoimitiloja mm. opiskelua varten, ja yhä useammin niissä voi käyttää laitteita, joita ei välttämättä kotiin hankkisi, esim. 3D-tulostimia. Kirjastojen itsepalveluajat voivat täydentää kirjaston palveluja ja laajentaa aukioloaikoja, mutta eivät korvata henkilökuntaa. |
| 16 | Kulttuuri 3 | Kuntani pitää rahoittaa tapahtumia, jotka lisäävät erilaisten kulttuurien vuorovaikutusta. | Täysin samaa mieltä | Tutustuminen erilaisiin kulttuureihin lisää ymmärrystä muista ihmisistä ja se voi vähentää negatiivisia ennakkoasenteita. Tällaiset tapahtumat voisivat olla myös kotoutumisen kannalta hyödyllisiä. |
| 17 | Kulttuuri 4 | Kotikuntani olisi hyvä osoittaa tukensa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille Pride-liputuksella. | Täysin samaa mieltä | Symbolinen tuki sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluville on tärkeää, sillä he kokevat edelleen aiheetonta syrjintää. Siksi liputus on järjestettävä. Lisäksi Lappeenrannan tulee huomioida vähemmistöt konkreettisesti omassa toiminnassaan kaikilla osa-alueilla ja kouluttaa henkilöstöä moninaisuuden kohtaamiseen, huolehtimalla syrjimättömyydestä palveluissa ja kuulemalla sateenkaariyhteisöä päätöksenteossa. |
| 18 | Ympäristö ja julkinen liikenne 1 | Myös kuntani harvaan asutuilta alueilta pitää päästä palveluiden ääreen julkisella liikenteellä. | Täysin samaa mieltä | Kaikki eivät voi tai halua omistaa yksityisautoa. Myös heidän tulee voida liikkua ja päästä palveluiden äärelle. Lappeenrannassa voisi kehittää kutsuliikennettä ja kuljetusten yhdistämistä harvaan asutuilla alueilla. |
| 19 | Ympäristö ja julkinen liikenne 2 | Kuntani tulisi välttää avohakkuita omistamillaan metsäalueilla. | Täysin samaa mieltä | Luontokato on aikamme suurimpia uhkia, jopa ilmastonmuutosta vakavampi. Avohakkuista on luovuttava kokonaan, jatkuvapeitteinen kasvatus on ainoa mahdollinen vaihtoehto. Hakkuumäärät pitäisi kuitenkin tiputtaa lähemmäs nollaa. Lappeenranta ja Etelä-Karjala on metsäteollisuuden vuoksi Suomen hakatuimpia alueita, eikä meillä ole laajoja alueita vanhoja metsiä. Tänne ei saa edes yhtä kansallispuistoa, mikä on paikallisen luontomatkailun kannalta surkeaa. |
| 20 | Ympäristö ja julkinen liikenne 3 | Kuntaani pitää houkutella lisää teollisuuden työpaikkoja, vaikka siitä olisi haittaa ympäristölle. | Täysin eri mieltä | Tarvitsemme kestävää kasvua: voisimme houkutella tänne aidosti vähäpäästöistä teollisuutta ja palveluita. Ympäristön tuhoaminen hävittää pitkällä aikajänteellä myös ihmisten elinoloja, ja sitä kautta se rapauttaa taloudenkin. Nämä asiat eivät oikeastaan ole edes ristiriidassa keskenään, sillä myös materiaalien tehokkaammasta käytöstä ja kierrätyksestä, energiatehokkuudesta, vähäpäästöisestä energiasta ja puhtaasta vihreästä teknologiasta on saatavissa työpaikkoja, kestävää talouskasvua ja vientivaltteja Lappeenrantaan. Tässä kannattaa käyttää LUT-yliopiston osaamista. Tarvitsemme lisää näiden alojen osaajia. Kaikki ympäristöä kuluttava toiminta on poissa pitkäjänteisestä kasvusta, ja se johtaa vain romahdukseen tulevaisuudessa. |
| 21 | Ympäristö ja julkinen liikenne 4 | Kunnan on asetettava rakentaminen lähiluonnon säilyttämisen edelle. | Täysin eri mieltä | Kuten aiemmin totesin, Lappeenrannassa ei ole tonttipulaa, emmekä siten myöskään joudu tinkimään lähiluonnosta. Kasvua voi ohjata jo rakennettujen alueiden tiivistämiseen. Pikemminkin meidän pitäisi panostaa lähiluonnon laatuun ja monipuolisuuteen sekä kaupungin viheralueisiin ja kaupunkipuihin, sillä se tukee viihtyisyyttä ja ihmisten terveyttä. |
| 22 | Ympäristö ja julkinen liikenne 5 | Kuntani on pyrittävä saavuttamaan hiilineutraalius jo ennen Suomen tavoitevuotta 2035. | Täysin samaa mieltä | Mikäli haluamme olla oikeasti uskottava ilmastokaupunki, on meidän tavoitteemme oltava tavallista kunnianhimoisempia. Lisäksi osa päästövähennyksistä, mm. energiatehokkuuden parantaminen, tuo säästöjä eikä lisää kuluja. |
| 23 | Maahanmuutto ja kotouttaminen 1 | Maahanmuuttajat vahvistavat kotikuntani elinvoimaa. | Täysin samaa mieltä | Lappeenranta on kansainvälinen yliopistokaupunki, tarvitsemme tänne monipuolisia osaajia ympäri maailmaa. Lappeenrannassa ja koko Suomessa tarvitaan lisää työvoimaa muualta väestömme ikääntyessä. Meidän on kohdattava maahanmuuttajat kunnioittavasti ja ottamalla heidät mukaan ylimääräisiä muureja rakentamatta niin työelämässä kuin muuallakin. |
| 24 | Maahanmuutto ja kotouttaminen 2 | Kuntani pitää säästää maahanmuuttajien kotouttamisen palveluista. | Täysin eri mieltä | On kaikkien etu, että Suomeen tulevat ihmiset myös kotoutuvat tänne hyvin. Kotoutuminen on omiaan vähentämään syrjäytymistä ja kielen oppiminen helpottaa työllistymistä. Kotouttaminen vaatii pitkäjänteistä suunnitelmallista työtä. |
| 25 | Maahanmuutto ja kotouttaminen 3 | Kuntani pitää kieltäytyä vastaanottamasta kiintiöpakolaisia. | Täysin eri mieltä | Lappeenrannan on tehtävä oma osansa yhdessä muiden Suomen kuntien kanssa. Meidän on puolustettava ihmisyyttä ja autettava hädässä olevia. Kotoutumiseen on panostettava, jotta pakolaisten osaaminen auttaisi työmarkkinoita. |
| 26 | Lappeenranta 1 | Lappeenrannan pitää jatkaa yhteistyötä Itä-Suomenkoulun kanssa. | Jokseenkin eri mieltä | Yhteistyö lopetettiin osana isompaa kouluverkoston kokonaisuutta lasten määrän vähetessä. Jos Itä-Suomen koulun kanssa olisi jatkettu yhteistyötä, olisi vieläkin useampi lähikoulu ollut vaarassa. Kielten opiskeluun panostaminen on kuitenkin tärkeää jatkossakin. |
| 27 | Lappeenranta 2 | Lappeenrannan pitää jatkaa lentokentän toiminnanrahoittamista. | Täysin eri mieltä | Lentoliikenteen tukemiseen ei ole kestäviä perusteluita, tässä tapauksessa markkinaehtoisesti kannattamaton toiminta on parempi lakkauttaa eikä haaskata kaupunkilaisten verovaroja. Lappeenrannan elinvoimaa voi lisätä paljon paremmin raideyhteyksiä kehittämällä. Lentokentän alueesta voisi tehdä niittypuiston alueen erityisiä luontoarvoja kunnioittaen. |
| 28 | Lappeenranta 3 | Lappeenrannan pitää vähentää autoilua kaupunginydinkeskustassa. | Jokseenkin samaa mieltä | Keskustan elinvoimaa lisäisi ja kivijalkaliikkeiden tilannetta parantaisi keskustan viihtyvyyden parantaminen. Autot ja parkkipaikat eivät lisää viihtyvyyttä, vaan monesti haittaavat jalankulkua ja pyöräilyä. Keskustan saavutettavuus joukkoliikenteellä, pyöräillen ja kävellen on paljon tärkeämpää kuin muutamat kadunvarsiparkit. Pysäköintitilaa keskustasta löytyy kuitenkin riittävästi halleissa usealla suunnalla. Keskustan hiljentymisen taustalla on verkkokaupan lisääntyminen ja isot automarketit keskustan ulkopuolella. Keskustaan voisi toteuttaa valvottuja pyöriensäilytystiloja, varsinkin kun arvokkaat sähköpyörät ovat yleistyneet. |
| 29 | Lappeenranta 4 | Lappeenrannan keskustaan pitää rakentaamonitoimiareena mahdollisimman pian. | Jokseenkin samaa mieltä | Areenan sijaintikysymys ei ole itselleni niin merkittävä kuin se, kuka sen rahoittaa. Mikäli kaupallisilla toimijoilla on kyky rakentaa areena keskustaan, en pidä sitä poissuljettuna vaihtoehtona. |
| 30 | Lappeenranta 5 | Lappeenrannan pitää rakentaa tiloja kaupunkiin tulevilleyrityksille. | Jokseenkin samaa mieltä | Raja-alueemme elinvoima on heikentynyt Venäjän aloitettua barbaarisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Elinkeinorakenteen monipuolistumiseen kohdennetut tuet vaikkapa toimitiloja rakentamalla voivat olla perusteltuja, kunhan ehdot ja sopimukset ovat reiluja. |
Ylen aluevaalikoneen vastaukseni
| # | Kysymystyyppi | Kysymys | Kanta | Perustelu |
| 1 | Terveyspalvelut 1 | On oikein, että julkisella rahalla tuetaan ihmisten käymistä yksityisessä terveydenhuollossa. | Täysin eri mieltä | Lähtökohtaisesti tulee pyrkiä siihen, että julkisella rahoituksella tuotetaan julkisia palveluita. Tällöin kokonaisuus on paremmin hallittavissa, mikä johtaa kustannussäästöihin. Vain rajatuissa poikkeustapauksissa hetkellisesti on hyväksyttävää maksaa yksityisiä terveyspalveluita verovaroin. |
| 2 | Terveyspalvelut 2 | Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuja pitäisi alentaa. | Täysin samaa mieltä | Pienituloisten ja paljon palveluita tarvitsevien on pystyttävä käyttämään julkista terveydenhuoltoa tilanteessa kuin tilanteessa. On inhimillisesti ja taloudellisesti raskasta, mikäli hoitoon pääsy viivästyy tai estyy – ongelmat vain kasautuvat. |
| 3 | Terveyspalvelut 3 | Hyvinvointialueellani pitää päästä kiireettömään hoitoon perusterveydenhuollossa kahdessa viikossa. | Täysin samaa mieltä | Ihmisten ongelmat tulee hoitaa ajoissa. Viivästynyt hoito voi aiheuttaa ylimääräistä kärsimystä ja taloudellisia menetyksiä yhteiskunnalle. |
| 4 | Terveyspalvelut 4 | Hyvinvointialueen pitäisi luopua nuorten maksuttomasta ehkäisystä. | Täysin eri mieltä | Kaikkien alle 25-vuotiaiden on saatava maksuton ehkäisyä tarvittaessa, eikä raha saa olla kynnyskysymys. Myös ehkäisyneuvontaa on tarjottava. Tällä tavalla parannetaan nuorten seksuaaliterveyttä. Lisäksi maksuton ehkäisy on tehokas tapa ennaltaehkäistä terveysongelmia ja ei-toivottuja raskauksia, mikä tuo merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä. |
| 5 | Terveyspalvelut 5 | Hyvinvointialueeni pitää järjestää koulutusta seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille. | Täysin samaa mieltä | Tietoa ja koulutusta sateenkaari-ihmisten kohtaamisesta on syytä lisätä, sillä he kohtaavat edelleen syrjintää ja ennakkoluuloja. Palvelujen tulee olla yhdenvertaisia kaikille. |
| 6 | Terveyspalvelut 6 | Yksi ympärivuorokautinen erikoissairaanhoidon päivystys riittää jatkossa hyvinvointialueellani. | Täysin samaa mieltä | On varmistettava, että erikoissairaanhoidon ympärivuorokautinen päivystys säilyy Etelä-Karjalan keskussairaalassa jatkossakin. |
| 7 | Terveyspalvelut 7 | On oikein, että ruotsinkielisillä alueilla pienetkin sairaalat voivat säilyttää ympärivuorokautisen erikoissairaanhoidon päivystyksen kielellisten oikeuksien takia. | Jokseenkin samaa mieltä | Kaksikielisessä maassa palvelut on saatava molemmilla kotimaisilla kielillä. Hyvinvointialueille on annettava verotusoikeus, jotta ne voivat halutessaan rahoittaa palvelut riittäväksi katsomassaan laajuudessa. |
| 8 | Terveyspalvelut 8 | Hyvinvointialueeni pitää houkutella hoitohenkilökuntaa ulkomailta. | Täysin samaa mieltä | Työvoiman riittävyys ei saa olla este palveluiden tuottamiselle. Työperäistä maahanmuuttoa tullaan jatkossa tarvitsemaan yhä enemmän työikäisen väestön koon pienetessä suhteessa palveluita tarvitseviin. Koulutettujen ammattilaisten tulee päästä Suomessa helposti oman alan töihin. |
| 9 | Terveyspalvelut 9 | Hyvinvointialueeni on tarjottava paperittomille ihmisille myös sellaista terveydenhoitoa, jota laki ei vaadi. | Täysin samaa mieltä | Kansanterveyden kannalta on parempi hoitaa ihmiset status katsomatta. Tämä on myös ihmisoikeuskysymys. |
| 10 | Terveyspalvelut 10 | Hyvinvointialueeni on varmistettava hoitajien hyvä suomen tai ruotsin kielen taito. | Jokseenkin samaa mieltä | Potilasturvallisuuden kannalta riittävä kielitaito on tärkeää. Kielitaidon on voitava kehittyä myös työtehtävissä. Toisaalta muiden kielten osaaminen on myös voimavara yhä monikulttuurisemmassa ympäristössä. |
| 11 | Terveyspalvelut 11 | Hyvinvointialueeni pitää houkutella lääkäreitä terveyskeskuksiin rahalla, vaikka se tarkoittaisi säästämistä muualta. | Täysin eri mieltä | Terveyskeskuslääkäreiden lääkäreiden tehtävistä on tehtävä houkuttelevia muuten kuin jo nykyisin hyviä palkkoja korottamalla. Toimiva kokonaisuus vaatii tasapainoista resursointia, jolloin yhtä henkilöstöryhmää ei tarvitse houkutella vain rahalla. Palkkakilpailun sijaan lääkärien houkuttelua voidaan tehostaa hallinnollisen työn vähentämisellä, moniammatillisella tiimityöllä ja joustavilla työajoilla. |
| 12 | Terveyspalvelut 12 | Olen valmis tinkimään oman kotikuntani sosiaali- ja terveyspalveluista, jos se on koko hyvinvointialueen etu. | Jokseenkin samaa mieltä | Toimiva kokonaisuus on tärkeintä, mutta palveluiden saatavuudesta ei voi tinkiä loputtomiin. Peruspalvelut ja ennaltaehkäisevät toiminnot on tuotettava mahdollisimman lähellä ihmistä. Henkilökohtaisesti Lappeenrannan keskustassa asuvana ja sote-palveluita minimaalisesti käyttävänä voin vastata tähän kyllä, mutta ymmärrän, ettei tilanne ole sama kaikkialla ja kaikille. |
| 13 | Sosiaali- ja pelastuspalvelut 1 | Hyvinvointialueen pitää vähentää lastensuojelun palveluiden ostamista isoilta yrityksiltä. | Täysin samaa mieltä | Oman palveluntuotannon on oltava lähtökohta. Mikäli ulkopuolinen palveluntuotanto keskittyy harvoille suurille toimijoille, heikentää se markkinatilannetta, jolloin kilpailutus ei toimi. |
| 14 | Sosiaali- ja pelastuspalvelut 2 | Huumeidenkäyttäjillä pitää olla mahdollisuus vaihtaa likaiset neulat puhtaisiin kaikissa hyvinvointialueeni kunnissa. | Täysin samaa mieltä | Haittojen vähentämisen kannalta on ilmeistä, että neulojenvaihtopisteet toimivat. Tässä on jälleen inhimillinen ja taloudellinen hyöty samassa, kun voidaan vähentää veriteitse tarttuvien tautien leviämistä. Samalla voidaan mahdollistaa parempaa hoitoon hakeutumista. |
| 15 | Sosiaali- ja pelastuspalvelut 3 | Aikuisten lasten pitäisi ottaa nykyistä enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä vanhemmistaan. | Täysin eri mieltä | Ammattitaitoa vaativa hoitovastuu kaikista yksilöistä on oltava yhteiskunnalla. Säästöjen hakeminen muulla tavalla olisi vastuutonta ja luultavasti myös tehotonta. Kuitenkin on kannatettavaa mahdollistaa aikuisten lasten osallistuminen vanhempiensa hyvinvoinnin tukemiseen. Kun yhteiskunnan kokonaistuki kaikille ihmisille on kunnossa, järjestyy tämäkin asia paremmin. |
| 16 | Sosiaali- ja pelastuspalvelut 4 | On hyväksyttävää, että asuinpaikka vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden saatavuuteen. | Jokseenkin eri mieltä | Peruspalveluista säästäminen ei välttämättä toisi kustannussäästöjä pidemmällä tähtäimellä, mutta toteutustapaa voi muuttaa, eikä aina kannata maksaa seinistä. Peruspalveluita ei voi perustuslainkaan näkökulmasta viedä liian kauaksi ihmisistä. On selvää, ettei kaikkia palveluita voida tuottaa samalla tavalla ja laajuudella aivan jokaisessa maan ja alueen kolkassa. Mutta toisaalta moderni teknologia voi mahdollistaa ihmisille jatkossa enemmän palveluita paremmalla laadulla asuinpaikasta riippumatta. |
| 17 | Sosiaali- ja pelastuspalvelut 5 | Nykyiset palokunnat pitää säilyttää syrjäseuduilla. | Täysin samaa mieltä | Toiminnan luonteen vuoksi palokuntia on oltava riittävästi siten, etteivät välimatkat pääse missään kasvamaan liian suuriksi. Todellisen vasteajan lisäksi tällä on vaikutus ihmisten kokemukseen turvallisuudesta. |
| 18 | Sosiaali- ja pelastuspalvelut 6 | Vanhusten hoivassa kotikäyntejä voidaan korvata etäpalveluilla. | Jokseenkin eri mieltä | Etäpalveluilla voidaan tapauskohtaisesti hoitaa tiettyjä asioita tapauskohtaisesti. On kuitenkin paljon käytännön asioita jotka vaativat läsnäoloa. Lisäksi myös ihmisen kohtaaminen kasvokkain on tärkeää. Kotona on voitava asua niin kauan kuin se on turvallista. |
| 19 | Sosiaali- ja pelastuspalvelut 7 | Vanhusten ympärivuorokautiseen palveluasumiseen pitää lisätä paikkoja, vaikka se toisi kustannuksia. | Jokseenkin samaa mieltä | Kun kotihoitoa ei voi järjestää turvallisesti, on oltava tarjolla palveluasumisen ratkaisuja. |
| 20 | Sosiaali- ja pelastuspalvelut 8 | Nuorten pitäisi päästä mielenterveyspalveluihin ilman ajanvarausta hyvinvointialueellani. | Täysin samaa mieltä | Ensimmäinen kontakti mielenterveyspalveluihin on saatava matalalla kynnyksellä ilman ajanvarausta ainakin tiettyinä päivinä, ja senkin jälkeen jatkon on järjestyttävä helposti sekä erittäin nopeasti. Mielenterveys on yhtä tärkeää kuin fyysinen terveys. Jälleen kyse on myös inhimillisestä ja taloudellisesta edusta – asioiden viivästyminen tuovat vain haittaa molemmissa tapauksissa. |
| 21 | Hyvinvointialueiden tulevaisuus 1 | Hyvinvointialueiden määrää pitäisi vähentää nykyisestä 21:stä. | Täysin samaa mieltä | Pidemmällä aikajänteellä kyllä, asiantuntijoiden suositus on ollut 1-5 aluetta. Mutta nyt on syytä antaa hyvinvointialueille työrauha, jotta jatkotoimenpiteistä pystytään päättämään, kun tietoa on kertynyt tarpeeksi. Toisaalta on tärkeää tehdä päätöksiä riittävän lähellä asukkaita, ja hyvinvointialueiden itsehallintoakin tulisi vahvistaa. Mahdolliset yhdistymiset voisivat jatkossa tapahtua kuntaliitosten kaltaisesti. |
| 22 | Hyvinvointialueiden tulevaisuus 2 | Hyvinvointialueille pitää antaa oikeus kerätä veroa. | Täysin samaa mieltä | Alueiden itsehallinnon kannalta on tärkeää, että ne voivat rahoittaa oman toimintansa. Se kannustaisi myös palveluiden järjestämiseen vastuullisesti mutta kustannustehokkaasti. Nykymallissa hyvinvointialueiden rahoitusta tulisi vahvistaa, jotta kuntien harrastaman alibudjetoinnin vaikutukset eivät aiheuttaisi ongelmia. |
| 23 | Hyvinvointialueiden tulevaisuus 3 | Kolmoisrooli kansanedustajana, kunnanvaltuutettuna ja aluevaltuutettuna pitäisi kieltää. | Täysin samaa mieltä | Vallan keskittymistä tulee aina pyrkiä vähentämään. On myös selvää, ettei kansanedustajan aika voi riittää useiden samanaikaisten luottamustoimien hoitamiseen laadukkaasti. Kuitenkin kansanedustajan kokemuksesta ja verkostoista voi olla suurta hyötyä paikallisessa päätöksenteossa. Rajoitusten täytyy kuitenkin aina pohjautua lakiin, ei vapaaehtoisuuteen. |
| 24 | Hyvinvointialueiden tulevaisuus 4 | Hyvinvointialueeni on otettava kaikissa päätöksissään huomioon ilmastopäästöjen vähentäminen. | Täysin samaa mieltä | Kaikkien toimijoiden on kaikessa toiminnassaan minimoitava ilmastokuormituksen lisäksi vaikutukset luontokatoon. Energiatehokkuuden ja materiaalien käytön parantaminen ovat avainasemassa. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon edetessä hyvinvointialueet kokevat uusia paineita terveydenhuollossa ja pelastustoimessa mm. sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä. |
| 25 | Hyvinvointialueiden tulevaisuus 5 | Hyvinvointialueiden pitää tehdä säästöt vaaditussa ajassa, vaikka palveluita jouduttaisiin karsimaan nopeasti. | Täysin eri mieltä | Hyvinvointialueilta vaaditut säästöt ovat epärealistisia eivätkä huomioineet riittävän hyvin lähtötilannetta. Sote-uudistuksen tarkoitus oli hillitä kustannusten nousua, ei rapauttaa palveluiden saatavuutta ja tarjontaa. |
| 26 | Etelä-Karjalan hyvinvointialue 1 | Jokaisessa kunnassa pitää olla lääkärinlähivastaanotto. | Jokseenkin samaa mieltä | Kaikilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta liikkua helposti pitkiä matkoja, joten lääkäri on voitava tavata edes joinain päivinä viikosta. Joskus liikkuva lääkäri tavoittaisi potilaat paremmin. Palvelujen tarjonnassa on huomioitava myös alueellinen kysyntä. |
| 27 | Etelä-Karjalan hyvinvointialue 2 | Vanhukselle pitää järjestää ympärivuorokautinenhoivapaikka kolmessa kuukaudessa tarvittaessayksityisestä hoivakodista, ellei se muuten järjesty. | Täysin samaa mieltä | Itse järjestettyjä ympärivuorokautinen palveluasumisen paikkoja olisi syytä olla riittävästi. Mutta tärkeämpää on kuitenkin saada hoivapaikka yksityiseltä, jos sitä ei muuten järjesty, ja kotona ei voi asua enää turvallisesti. |
| 28 | Etelä-Karjalan hyvinvointialue 3 | Hyvinvointialueen pitää keskittää kaikki viikonlopun jailta-ajan terveydenhuollon vastaanottotoiminta Etelä-Karjalan keskussairaalaan. | Täysin eri mieltä | Imatran Honkaharjun kiirevastaanotto on syytä säilyttää, sillä etäisyydet pohjoisemmasta Etelä-Karjalasta Lappeenrantaan ovat hyvin pitkiä. |
| 29 | Etelä-Karjalan hyvinvointialue 4 | Etelä-Karjalan hyvinvointialueen pitää lisätäetälääkäripalveluita. | Täysin samaa mieltä | Etälääkäripalvelut ovat tietyissä tapauksissa hyvin näppäriä asiakkaille. Ne voivat tuoda myös kustannussäästöjä. On kuitenkin oltava tarkka, että asiakas ohjataan tarpeen mukaan lähivastaanotolle, sillä kaikkea ei voida selvittää ja ratkaista etäyhteydellä. |
| 30 | Etelä-Karjalan hyvinvointialue 5 | Imatralle, Vainikkalaan ja Taipalsaarelle pitää rakentaauudet paloasemat. | Täysin samaa mieltä | Nämä suunnitellut investoinnit on syytä toteuttaa. Paloasemilla on oltava asialliset ja turvalliset toimitilat pelastustoiminnan turvaamiseksi. |