Käytin vaalikoneisiin vastaamiseen merkittävän paljon aikaa, sillä halusin perustella kantani väittämiin huolellisesti. Monissa tapauksissa se vaati tiedonhakua ja syvällistäkin pohtimista, vaikka olen käsitellyt näitä asioita tavalla tai toisella vuosien ajan. Pelkkä klikattava kanta samaa mieltä – eri mieltä -skaalalla ei välttämättä kerro ehdokkaan ajattelusta paljoakaan, varsinkin jos väittämä on moniselitteinen tai jopa sisäisesti ristiriitainen. Tästä prosessista on toki se etu, että siinä samalla oppii, oma ajattelu kehittyy ja kannat kirkastuvat. Ja äänestäjä saa sitten perusteluista paljon tarkemman kuvan ehdokkaasta. 

Tässä linkit kaikkiin vaalikonevastauksiini:

• Yle kuntavaalit ja aluevaalit
• Etelä-Saimaa kuntavaalit ja aluevaalit
• Helsingin Sanomat kuntavaalit ja aluevaalit 
• Ilta-Sanomat kuntavaalit ja aluevaalit
• MTV kuntavaalit ja aluevaalit
• Iltalehti
• Nuorten vaalikone kuntavaalit ja aluevaalit
• Uskonnonvapaus

Kirjoitin aiemmin erikseen Ylen, Etelä-Saimaan, Sanoman ja MTV:n vaalikoneista, tsekkaa nostot vaalikonevastauksista ja muut pohdinnat linkeistä.

Iltalehden vaalikone

Tässä vaalikoneessa oli useampi niin luokattoman huono kysymys, että harkitsin tämän jättämistä väliin. Mutta täytin vaalikoneen kuitenkin, ja jätin typerien kysymysten kohdalle perusteluihin tiukkaa palautetta. Itse vaalikone oli kohtuullisen kevyt, 10 yleistä arvokysymystä, 10 kuntavaalikysymystä ja 10 aluevaalikysymystä. Kysymyksissä ei vaikuttanut olevan alueellisia nostoja, vaan ne olivat hyvin yleisiä.

Mutta ne jäätävät kysymykset. Tässä: “Sukupuolia on enemmän kuin kaksi.”, “Keskustelu siitä, että tyttöjä ei saa kutsua tytöiksi ja poikia pojiksi, vain sekoittaa lasten päät.” ja “Mitään ei saa enää sanoa.”
Ensimmäisen kanssa olen täysin samaa mieltä, mutta eihän tällaista pitäisi edes kysyä, koska luonto ja biologia eivät tutkitusti ole binäärisiä, yhteiskunnasta ja ihmisistä puhumattakaan. Tyttö-poika -keskustelu on taas niin typerä tahallaan rakennettu identiteettipoliittinen narratiivi, että se sekoittaa vaan konservatiivien päät. Ja Suomi on sananvapauden ykkösmaita, jotkut typerät vain kuvittelevat, että saavat loukata muita ilman, että heitä siitä kritisoidaan ihan aiheesta.

Muutamia nostoja vastauksistani ja lisäpohdintaa

Väittämä: Ei haittaa, että jotkut ryhmät ovat yhteiskunnassa paremmassa taloudellisessa asemassa kuin toiset.

Vastasin tähän “eri mieltä”. Vaikka kyvykkyyden mittaaminen on vaikeaa, en pidä sitä täysin perusteettomana, että hieman kyvykkäämmät ihmiset pääsevät merkittävämpiin tehtäviin, ja että heille maksetaan myös hieman suurempaa palkkaa. Mutta nyky-yhteiskunnassa asia on lähtenyt täysin lapasesta, mahdollistaen ihmisten elämien ja todellisuuksien erkaantumisen hyvin kauas toisistaan. Ja se ei taas palvele yhteiskunnan kokonaisetua. Varallisuuden keskittyminen luo myös uhan demokratialle, kuten rapakon takana vahvasti juuri tällä hetkellä todistetaan. 

Väittämä: Suomen puolustukseen on laitettava lisää rahaa, vaikka se tapahtuisi muiden palveluiden kustannuksella.

Vaikka kannatan Suomen puolustusmäärärahojen lisäämistä nykytilanteessa, tähän vastasin “eri mieltä” kysymyksen asettelun johdosta. Puolustukseen investoiminen ei saa tarkoittaa vähävaraisten aseman heikkenemistä. Mikäli asiat ovat elämässä riittävän huonosti, ei ihmiset koe Suomea puolustamisen arvoisena. Ja toistaiseksi robotit eivät taistele puolestamme. Meidän on tässäkin muistettava sosiaalinen koherenssi ja oikeudenmukaisuus.

Väittämä: Kuntaani saa rakentaa pienydinvoimalan.

Tämän väittämän kanssa olin “täysin samaa mieltä”. Lappeenrannassa LUT-yliopistolla tutkitaan ja koulutetaan ydinvoimatekniikkaa, joten siinä mielessä Lappeenranta olisi ihanteellinen paikka pienydinvoimalalle. Valitettavasti pienydinvoimaloista ei ole vielä kaupallisesti saatavilla olevia versioita, ja Suomen oma tutkimuskaan ei ole edennyt pilottivaiheeseen. Energian suhteen meillä on haasteena erityisesti kaukolämpö – Lappeenrannassa poltetaan biopolttoaineita, ja polttamisesta olisi syytä päästä kokonaan eroon. Tuulivoimaakaan tänne ei saa rakentaa lisää, ja tulevaisuuden teollisuus tarvitsisi puhdasta sähköä, jota ydinvoimalla voitaisiin tuottaa. Ydinpolttoaineen energiatiheyden vuoksi se on aivan ylivoimainen luontokadon minimoimisessa sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähäisyydessä.

Väittämä: Hyvinvointialueiden kannattaa ostaa nykyistä enemmän palveluita yksityisiltä yrityksiltä.

Kokoomuksen haave on ollut siirtää palvelutuotantoa yksityiseltä sektorilta ostettavaksi. Itse en pidä perusteltuna sitä, että siirretään verorahoja kavereiden taskuihin. Kokoomushan suosii juuri terveysjättejä. Oma periaatteellinen linjani on se, että hyvinvointivaltion ydintehtävät on tuotettava omina palveluina. Verovaroilla voidaan ostaa yksityisiä palveluita vain poikkeuksellisesti, mutta ei säännöllisesti. Vastasin siis “täysin eri mieltä”.

Väittämä: Hallitus tekee oikein supistaessaan sairaalaverkkoa esimerkiksi päivystyksiä lakkauttamalla.

Olen väitteen kanssa “täysin eri mieltä”. Hyvinvointialueille tulee antaa riittävä itsehallinto ja mahdollisuus periä veroa, jotta näistä asioista voidaan päättää aidosti paikallisesti. Toki sote-uudistuksessa perustettiin alun pitäen liikaa hyvinvointialueita, ja niitä täytynee jatkossa karsia, mutta tässä vaiheessa uusille hyvinvointialueille tulee antaa riittävästi aikaa, jotta ne ehtivät laittaa toiminnan kuntoon ilman liiallista ja ennustamatonta ulkopuolista naruista nykimistä.

Minä ja muut ehdokkaat

Arvokartalla otin tutun paikan liberaalissa päädyssä. Olin hieman tavallista enemmän vasemmalla tässä nelikentässä kuin yleensä. Mutta kysymysten asettelu ja niiden vähäisyys luultavasti vaikuttivat asiaan, ja tietysti myös se, jos puolueiden ehdokkaista pienempi osa on vastannut tähän vaalikoneeseen (arvaus).

Lähimmät ehdokaskaverit kuntavaaleissa olivat Fanny Talonpoika, Heikki Helppi, Christina Nenonen ja Lauri Tiainen, pitkälti samoja nimiä kuin muissakin. Aluevaaleissa eroa muihin oli taas enemmän, lähimmäksi tulivat Lauri Tiainen ja Christina Nenonen. 

Iltalehden vaalikoneen vastaukseni

#	Kysymystyyppi	Kysymys	Kanta	Perustelu	Pituus
1	Arvot	Ei haittaa, että jotkut ryhmät ovat yhteiskunnassa paremmassa taloudellisessa asemassa kuin toiset.	Eri mieltä	Suuret tuloerot eivät tutkitusti ole hyvä asia. OECD:n mukaan suuret varallisuuserot rajoittavat sosiaalista liikkuvuutta ja heikentävät talouskasvua. Tutkimukset myöskin osoittavat, että suurempi tulo- ja varallisuusero korreloi huonompien terveysindikaattorien, lyhyemmän eliniän ja korkeampien rikollisuuslukujen kanssa. Ahkeruuden ja lahjakkuuden mittaaminen ja arvottaminen on vaikeaa, menestykseen vaikuttavat usein myös olosuhteet ja mahdollisuudet, ei vain yksilön lahjakkuus tai ahkeruus. Lisäksi tuloerojen liiallinen kasvu on vaarallista, sillä silloin ihmisten kokemus oikeudenmukaisuudesta kärsii. Liian suuri taloudellisen vallan keskittyminen on haitaksi demokraattisille rakenteille. On tärkeää torjua rakenteellista köyhyyttä ja tuloerojen haitallista kasvua, esimerkiksi progressiivisella verotuksella ja hyvinvointipalveluilla.	847
2		Jos rahat meinaavat loppua, mieluummin nostetaan veroja kuin karsitaan palveluita.	Samaa mieltä	Tarvittaessa kyllä. Hyvinvointivaltion perusta on laadukkaat julkiset palvelut, kuten koulutus, terveydenhuolto ja sosiaaliturva. Palveluiden leikkaaminen heikentää erityisesti pienituloisten ja haavoittuvassa asemassa olevien elämää, mikä voi pitkällä aikavälillä kasvattaa yhteiskunnallisia kustannuksia esimerkiksi terveysongelmien ja eriarvoisuuden lisääntyessä. Maltillisesti veroja korottamalla voidaan säilyttää palvelutaso, tai jopa parantaa sitä. Meidän on uskallettava investoida ihmisten hyvinvointiin. Palveluiden taso turvaamalla ja erityisesti ongelmien ennaltaehkäisyyn panostamalla säästetään suuret summat tulevaisuudessa. Myöskin eriarvoistumiskehitys on torjuttava.	685
3		Sukupuolia on enemmän kuin kaksi.	Täysin samaa mieltä	Tämä kysymys ruokkii populistista oikeistokonservatiivista narratiivia ja aiheuttaa turhaa vastakkainasettelua. Siitä tulee myös mieleen median klikkiotsikointi.Ihmisten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että jokainen saa olla vapaasti oma itsensä ja ilmaista itseään muita vahingoittamatta. Sukupuoli ei ole pelkästään biologinen ilmiö, vaan myös sosiaalinen ja kulttuurinen konstruktio. Tieteellinen tutkimus tukee näkemystä, että sukupuoli on monimuotoinen jatkumo, eikä se rajoitu vain binääriseen jaotteluun miehiin ja naisiin. On olemassa esimerkiksi intersukupuolisia ihmisiä sekä sukupuoli-identiteettejä, jotka eivät mahdu perinteiseen kaksinapaiseen malliin. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt kohtaavat edelleen syrjintää, mikä heikentää heidän elämänlaatuaan. Se on lopulta haitaksi koko yhteiskunnalle. Yhteiskunnan tulisi tunnustaa ja kunnioittaa sukupuolen moninaisuutta ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden periaatteiden mukaisesti. Jokaisen tulee voida olla oma itsensä ja rakentaa identiteettinsä sellaiseksi kuin parhaaksi katsoo voidakseen elää hyvää elämää.	1079
4		Kristillisen kulttuuriperintömme pitää näkyä kouluissa nykyistä enemmän.	Täysin eri mieltä	Koulun tulee suhtautua katsomuksiin yhdenvertaisesti, eikä niistä mitään yksittäistä voida suosia. On hyvä, että opetus on tunnustuksetonta, eikä koulujen yhteisissä tilaisuuksissa tule olla uskonnollisia elementtejä. Uskontojen vaikutusta kulttuuriin tulee tarkastella opetuksessa ja käytännössä neutraalisti, faktat edellä. Koulujen tulee toteuttaa uskonnonvapautta huomioiden uskonnottomat ja muihin uskontokuntiin kuuluvat.	427
5		Keskustelu siitä, että tyttöjä ei saa kutsua tytöiksi ja poikia pojiksi, vain sekoittaa lasten päät.	Täysin eri mieltä	Myös tämä kysymys ruokkii populistista oikeistokonservatiivista narratiivia ja aiheuttaa turhaa vastakkainasettelua. Siitä tulee myös mieleen median klikkiotsikointi.Väite on myös täyttä paskaa, tällaista kieltoa ei ole. Kuitenkin lapsille on tärkeää opettaa sekä itsetuntemusta että toisten kunnioittamista. Sukupuolen moninaisuuden ymmärtäminen ei ”sekoita päätä” (paitsi ehkä konservatiivisetien), vaan auttaa jokaista lasta löytämään itselleen sopivan tavan olla ja ilmaista itseään. Lisäksi sukupuolisensitiivinen kasvatuksessa kyse on siitä, että jokaiselle annetaan tilaa olla oma itsensä ilman ahtaita sukupuolirooleja. Tämä tukee hyvinvointia ja ehkäisee syrjintää.	675
6		Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvalla.	Täysin eri mieltä	Suomessa tulee siirtyä universaaliin perustuloon. Mitä pidemmälle teknologia kehittyy, sitä suuremmaksi tehokkuus kasvaa ilman ihmisen jatkuvaa työpanosta. Yhteiskunta on kuitenkin juuri ihmistä varten, ja kaikkien tulee päästä osalliseksi kehityksen hedelmistä. Perustulon avulla voimme tehokkaammin vähentää köyhyyttä ja ehkäistä syrjäytymistä, se olisi nykyistä yksinkertaisempaa ja oikeudenmukaisempaa, siinä olisi vähemmän byrokratiaa. Sosiaaliturvan tarkoitus on kannatella ja mahdollistaa, ei kyykyttää ketään. Jos jostain sääntelyä pitää keventää, niin juuri tässä asiassa.	581
7		Suomen puolustukseen on laitettava lisää rahaa, vaikka se tapahtuisi muiden palveluiden kustannuksella.	Eri mieltä	Suomen puolustusta tulee toki vahvistaa yhdessä aitojen liittolaistemme kanssa, sillä imperialistinen Venäjä on aito uhka. Mutta kaikkien on myös koettava Suomi puolustamisen arvoisena. Mikäli vähävaraisten tilannetta vielä heikennetään esim. palveluita karsimalla, voisi se heikentää sosiaalista koheesiota. Puolustusmäärärahojen kasvattaminen ei saisi tapahtua kriittisten hyvinvointipalveluiden, kuten terveydenhuollon ja koulutuksen, kustannuksella. Sisäinen turvallisuus ja ihmisten hyvinvointi tulee olla kunnossa, jotta maanpuolustus voi olla kunnossa.	559
8		Ilmastotavoitteita voidaan sivuuttaa, jos sillä saadaan bensan hintaa alas.	Täysin eri mieltä	Pölhö bensapopulismi tulee ajaa alas. Ilmastonmuutoksen torjunta on välttämätöntä, eikä lyhytnäköinen fossiilisten polttoaineiden hinnan alentaminen voi olla tärkeämpää kuin pitkäaikaiset ympäristötavoitteet. Kestävät ratkaisut edellyttävät investointeja puhtaaseen energiaan, joukkoliikenteeseen ja vaihtoehtoisiin käyttövoimiin, ei fossiilisten polttoaineiden tukemista. Fossiilisista luopuminen vahvistaa myös meidän huoltovarmuutta. Polttoainekustannusten nousuun voidaan vastata oikeudenmukaisella siirtymällä, jossa huolehditaan siitä, että liikkumisen kustannukset eivät kohtuuttomasti rasita pienituloisia.	614
9		On oikein, että kansalaiset ovat itse aiempaa enemmän vastuussa julkisten palveluidensa maksamisesta ja läheistensä hoivasta.	Täysin eri mieltä	Ammattitaitoa vaativa hoitovastuu kaikista yksilöistä on oltava yhteiskunnalla. Säästöjen hakeminen muulla tavalla olisi vastuutonta ja luultavasti myös tehotonta. Julkisten palveluiden rahoitus ja hoivan järjestäminen ovat yhteiskunnan vastuulla, eikä niitä tulisi siirtää enenevässä määrin yksilöiden tai perheiden harteille. Kuitenkin on kannatettavaa mahdollistaa aikuisten lasten osallistuminen vanhempiensa hyvinvoinnin tukemiseen. Kun yhteiskunnan kokonaistuki kaikille ihmisille on kunnossa, järjestyy tämäkin asia paremmin.	532
10		Mitään ei saa enää sanoa.	Täysin eri mieltä	Tämäkin kysymys ruokkii populistista oikeistokonservatiivista narratiivia ja aiheuttaa turhaa vastakkainasettelua. Siitä tulee myös mieleen median klikkiotsikointi.Suomessa on laaja sananvapaus ja hyvä niin. Sananvapauteen kuuluu myös vastuu. Siitä on aivan turha loukkaantua, jos puututaan loukkaavaan tai syrjivään puheeseen tai kirjoitteluun. Valitettavasti netti on täynnä epä-älyllistä ulinaa, ja kun tästä huomauttaa, kohde uhriutuu heti. Rakentavalle ja aidosti toisia kunnioittavalle keskustelulle on aina paikkansa.	525
11	Kuntavaalit	Kunnan järjestämissä ruokailuissa pitää vähentää lihan kulutusta.	Täysin samaa mieltä	Julkisilla varoilla ei tule tukea eläintuotantoa. Jokaisen päivän pitäisi olla oletuksena kasvisruokapäivä. Ihminen ei tarvitse nyky-yhteiskunnassa lihaa sitäkään vähää kuin muinoin, joten ei ole mitään syytä, miksi lihaa pitäisi tarjota yhtenäkään päivänä. Kasvisruoan saa tehtyä terveellisemmäksi (moni suomalainen syö liikaa lihaa suosituksiin nähden muutenkin), minkä lisäksi se on ympäristön ja ilmaston kannalta merkittävän paljon parempi sekä eettisempi ratkaisu. Samalla on huolehdittava, että kasvisruoasta osataan tehdä maistuvaa – tarvittaessa keittiöhenkilökuntaa tulee kouluttaa lisää. Lisäksi kotimaisiin kasvipohjaisiin raaka-aineisiin panostaminen voi tukea paikallista ruoantuotantoa.	701
12		Väkivaltaa kouluissa ehkäistään parhaiten lisäämällä kuria ja järjestystä.	Täysin eri mieltä	Koulujen riittävät resursointi auttaa parhaiten koulurauhan ja hyvien oppimistulosten saavuttamiseksi. Opettajien on voitava keskittyä opettamiseen ja ryhmäkokojen tulee olla maltillisia. Kova kuri ja karttakeppi ovat mennyttä maailmaa. Aikuisella kasvatusalan ammattilaisella on käytössä monenlaisia pehmeitä keinoja ylläpitää hyvää oppimisympäristöä. Väkivallan ehkäisyssä ratkaisevampaa on ennaltaehkäisevä työ, kuten riittävät oppilashuollon palvelut, kiusaamisen vastaiset toimenpiteet ja oppilaiden hyvinvoinnin tukeminen.	528
13		Kuntaani saa rakentaa pienydinvoimalan.	Täysin samaa mieltä	Ydinvoima on hyvä ja turvallinen tapa tuottaa erittäin vähäpäästöistä energiaa. Pienet modulaariset reaktorit (SMR) voisivat helpottaa kaukolämmön hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, ja niiden käyttöönottoa kannattaisi edistää aktiivisesti, sillä polttamisesta olisi päästävä mahdollisimman pitkälti eroon. Lisäksi ydinvoima aiheuttaa fissiopolttoaineiden energiatiheyden vuoksi myös kaikista vähiten luontokatoa. Pienet reaktorit on myös mahdollista tehdä passiivisesti turvallisiksi, ne eivät siis vaadi aktiivisia turvallisuustoimenpiteitä kuten suuret reaktorit. LUT-yliopiston Lappeenrannan kampuksella tutkitaan ja koulutetaan ydinvoimatekniikkaa, joten Lappeenranta olisi senkin puolesta luonteva paikka pienydinvoimalle.	731
14		Kuntaani voi ottaa lisää pakolaisia ja turvapaikanhakijoita.	Täysin samaa mieltä	Lappeenrannan on tehtävä oma osansa yhdessä muiden Suomen kuntien kanssa. Meidän on puolustettava ihmisyyttä ja autettava hädässä olevia. Kotoutumiseen on panostettava, jotta pakolaisten osaaminen auttaisi työmarkkinoita.	221
15		Kulttuurista leikkaaminen on hyväksyttävää, koska on välttämättömämpiäkin rahoituskohteita.	Täysin eri mieltä	Lappeenrannan on oltava mielenkiintoinen ja houkutteleva kulttuurikaupunki, tarjoten monipuolisia mahdollisuuksia osallistua kulttuurin tekemiseen ja nauttimiseen matalalla kynnyksellä. Kulttuurin tukemisessa on huomioitava myös erilaiset alakulttuurit. Kulttuuri on yksi osa ihmisten hyvinvointia ja siihen kannattaa panostaa myös ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä.	365
16		Kuntaani saa rakentaa tuulivoimaloita.	Täysin samaa mieltä	Tuulivoiman paikallisten sijoitusmahdollisuuksien ollessa vähissä puolustusvoimien tutkien vuoksi aurinkoenergiaan on panostettava sitäkin enemmän. Kohteet täytyy valita siten ettei rakentamisesta aiheudu luontokatoa, tai että haitat voidaan ainakin paikata muualla. Lappeenranta saa voimaloista verotuloja. Laajemmin ajateltuna sähköntuotantokapasiteetin hajauttaminen ympäri Suomea on huoltovarmuuskysymys. Ja ennen kaikkea energiaa on tuotettava yhä enemmän vähäpäästöisesti ilmastonmuutoksen torjumiseksi.Lisäksi tarvitsemme vihreää kasvua. Materiaalien tehokkaammasta käytöstä ja kierrätyksestä, energiatehokkuudesta, vähäpäästöisestä energiasta ja puhtaasta vihreästä teknologiasta on saatavissa työpaikkoja, kestävää talouskasvua ja vientivaltteja Lappeenrantaan.	772
17		On tärkeää, että kaikki nuoret tutustetaan kulttuuriin, esimerkiksi viemällä koululuokkia teatteriin kunnan maksamana.	Täysin samaa mieltä	Kaikilla nuorilla tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kokea ja oppia kulttuurista, riippumatta perheen taloudellisesta tilanteesta. Kulttuurikokemukset, kuten teatteri, musiikki ja kuvataide, kehittävät luovuutta, kriittistä ajattelua ja empatiakykyä. Kunnan tukemat kulttuurivierailut voivat myös vahvistaa paikallista kulttuurikenttää ja tehdä taiteesta saavutettavampaa. Panostaminen kulttuurikasvatukseen on investointi lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä laajempaan sivistykseen.	491
18		Haluan säilyttää pienet koulut, vaikka se tarkoittaisi nipistämistä isojen keskuskoulujen rahoituksesta.	Samaa mieltä	Lappeenrannan kouluverkosta on juuri päätetty, joten tilanne on nyt toistaiseksi rauhoitettava ja seurattava kehitystä jonkin aikaa rauhassa. Pitkät koulukuljetukset eivät ole lasten edun mukaisia. Ratkaisujen tulisi perustua oppimisen ja koulutuksen pitkäjänteiseen kehittämiseen, ei pelkästään kouluverkon rakenteellisiin muutoksiin.	336
19		Mieluummin karsitaan palveluita kuin nostetaan kuntaveroa.	Eri mieltä	Palveluiden karsiminen luultavasti heikentäisi Lappeenrannan houkuttelevuutta asuinpaikkana. Meidän on pidettävä kiinni nykyisistä asukkaista ja houkuteltua lisää ihmisiä kaupunkiin. Palveluiden heikentäminen osuu erityisen kipeästi vähävaraisiin, joilla ei ole ehkä mahdollisuutta liikkua palveluiden perässä tai paikata puutteita maksamalla itse yksityisille tuottajille. Maltillisesti veroja korottamalla voidaan säilyttää palvelutaso, tai jopa parantaa sitä. Parasta olisi kuitenkin investoida tulevaan kasvuun, jolloin pidemmällä tähtäimellä veroja ei välttämättä tarvitsisi korottaa eikä menoja karsia.	610
20		Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden täytyy saada riittävästi valmistavaa opetusta, vaikka siitä aiheutuisi kunnalle lisäkustannuksia.	Täysin samaa mieltä	Riittävä valmistava opetus on keskeinen investointi maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tulevaisuuteen ja koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Kielen oppiminen ja koulutukseen kiinnittyminen tukevat kotoutumista, ehkäisevät syrjäytymistä ja edistävät työelämään pääsyä. Lyhytnäköiset säästöt valmistavasta opetuksesta voivat johtaa pidemmän aikavälin kustannuksiin esimerkiksi lisääntyneinä tukipalveluina ja heikentyneinä työllistymismahdollisuuksina. Siksi on perusteltua panostaa riittäviin opetusresursseihin, vaikka siitä syntyisi kunnalle hetkellisesti lisäkustannuksia.	573
21	Aluevaalit	Hyvinvointialueiden kannattaa ostaa nykyistä enemmän palveluita yksityisiltä yrityksiltä.	Täysin eri mieltä	Lähtökohtaisesti tulee pyrkiä siihen, että julkisella rahoituksella tuotetaan julkisia palveluita. Tällöin kokonaisuus on paremmin hallittavissa, mikä johtaa kustannussäästöihin. Vain rajatuissa poikkeustapauksissa hetkellisesti on hyväksyttävää maksaa yksityisiä terveyspalveluita verovaroin.	293
22		Hallitus tekee oikein supistaessaan sairaalaverkkoa esimerkiksi päivystyksiä lakkauttamalla.	Täysin eri mieltä	Hyvinvointialueiden itsehallintoa on vahvistettava ja annettava niille verotusoikeus, jotta ne voivat järjestää toimintansa tarkoituksenmukaisimmalla tavalla ja arvioida esim. yöpäivystysten tarpeen. Toki asiassa kannattaa tehdä läheistä yhteistyötä ympäröivien alueiden kanssa. Terveydenhuollon uudistusten tulisi perustua pitkän aikavälin vaikuttavuuteen ja varmistaa, että potilaat saavat tarvitsemansa hoidon oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti.	450
23		Vanhusten ympärivuorokautinen hoiva on väärä paikka leikata, ja säästöt tulisi etsiä jostain muualta.	Samaa mieltä	Kotihoito on varmasti miellyttävin vaihtoehto, mutta se on mahdollista vain niin kauan, kuin se on turvallista järjestää. Se ei myöskään ole halvempaa, jos hoivan tarve on suurta. Kun tarvitaan laitospaikkaa, se täytyy järjestyä, jotta turvallinen elämä voi jatkua. Tämänkin on oltava potilaslähtöistä. Yhdistetty malli, jossa kotihoito, yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen hoiva muodostavat saumattoman jatkumon lienee taloudellisesti kestävin.	455
24		Sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpulaa täytyy helpottaa palkkaamalla työntekijöitä ulkomailta.	Täysin samaa mieltä	Työvoiman riittävyys ei saa olla este palveluiden tuottamiselle. Työperäistä maahanmuuttoa tullaan jatkossa tarvitsemaan yhä enemmän työikäisen väestön koon pienetessä suhteessa palveluita tarvitseviin. Koulutettujen ammattilaisten tulee päästä Suomessa helposti oman alan töihin.	280
25		Hyvinvointialueille pitää antaa verotusoikeus.	Täysin samaa mieltä	Alueiden itsehallinnon kannalta on tärkeää, että ne voivat rahoittaa oman toimintansa. Se kannustaisi myös palveluiden järjestämiseen vastuullisesti mutta kustannustehokkaasti. Nykymallissa hyvinvointialueiden rahoitusta tulisi vahvistaa, jotta kuntien harrastaman alibudjetoinnin vaikutukset eivät aiheuttaisi ongelmia.	320
26		Vähintään nykyiset terveydenhuollon lähipalvelut on säilytettävä Etelä-Karjalan hyvinvointialueella.	Samaa mieltä	Lähipalveluiden liiallinen karsiminen tai vieminen kauemmas eriarvoistaa ihmisiä. Toki hyvinvointialueen palveluverkkoa on pystyttävä tarkastelemaan kriittisesti – liian pienellä väestöpohjalla kaikkia palveluita ei kannata ylläpitää. Mutta kaikilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta liikkua helposti pitkiä matkoja, joten lääkäri on voitava tavata edes joinain päivinä viikosta. Joskus liikkuva lääkäri tavoittaisi potilaat paremmin. Palvelujen tarjonnassa on huomioitava myös alueellinen kysyntä. Yleisesti ottaen lähipalvelut lisäävät alueiden vetovoimaa. Etälääkäripalvelut ovat tietyissä tapauksissa hyvin näppäriä asiakkaille ja voivat tuoda säästöjä. On kuitenkin oltava tarkka, että asiakas ohjataan tarpeen mukaan lähivastaanotolle, sillä kaikkea ei voida selvittää ja ratkaista etäyhteydellä.	800
27		Aluevaltuutettujen tulee noudattaa valtion säästövelvoitetta, vaikka säästöt vaarantaisivat asukkaiden hyvinvoinnin.	Täysin eri mieltä	Ihmisten hyvinvointi ja turvallisuus ensin. Orpon hallitus on ajanut hyvinvointialueet taloudellisesti liian ahtaalle – hankalaa alkutilannetta kuntien harjoittaman alibudjetoinnin vuoksi ei ole huomioitu riittävästi. Päättäjänä vastaisin mieluummin mahdolliseen syytteeseen taloudesta kuin ihmishenkien vaarantamisesta.	320
28		En hyväksy aluevaltuuston joulukuussa tekemää päätöstä nostaa terveydenhuollon asiakasmaksuja.	Täysin samaa mieltä	Pienituloisten ja paljon palveluita tarvitsevien on pystyttävä käyttämään julkista terveydenhuoltoa tilanteessa kuin tilanteessa. On inhimillisesti ja taloudellisesti raskasta, mikäli hoitoon pääsy viivästyy tai estyy. Maksukorotukset voivat johtaa tilanteisiin, joissa ihmiset lykkäävät hoitoon hakeutumista, mikä taas voi kasvattaa pitkän aikavälin kustannuksia, kun hoitamattomat sairaudet pahenevat.	404
29		Hyväksyn, että hyvinvointialueeni liitetään elinvoimaisempaan hyvinvointialueeseen.	Samaa mieltä	En sulje vaihtoehtoa pois, mutta lähtökohtana ei tulisi olla hetkellinen taloustilanne, vaan pidemmällä aikajänteellä parhaiten toimivat kokonaisratkaisut palveluiden ja hallinnon järjestämisessä. Ylipäänsä valtion tulisi huolehtia riittävästä rahoituksesta, eikä kurjistaa hyvinvointialueiden tilannetta.	305
30		Digi- ja etävastaanotoilla voidaan korvata terveys- ja sosiaalihuollon lähipalveluja.	Eri mieltä	Etäpalvelut ovat tietyissä tapauksissa hyvin näppäriä asiakkaille. Ne ovat kannatettava lisä palveluvalikoimaan, ja voivat tuoda myös kustannussäästöjä. On kuitenkin oltava tarkka, että asiakas ohjataan tarpeen mukaan lähivastaanotolle, sillä kaikkea ei voida selvittää ja ratkaista etäyhteydellä. On paljon käytännön asioita jotka vaativat läsnäoloa. Lisäksi myös ihmisen kohtaaminen kasvokkain on tärkeää. Kaikki eivät pysty käyttämään digi- ja etäpalveluita, heidän tilanne ei saa myöskään heikentyä.	504