Käytin vaalikoneisiin vastaamiseen merkittävän paljon aikaa, sillä halusin perustella kantani väittämiin huolellisesti. Monissa tapauksissa se vaati tiedonhakua ja syvällistäkin pohtimista, vaikka olen käsitellyt näitä asioita tavalla tai toisella vuosien ajan. Pelkkä klikattava kanta samaa mieltä – eri mieltä -skaalalla ei välttämättä kerro ehdokkaan ajattelusta paljoakaan, varsinkin jos väittämä on moniselitteinen tai jopa sisäisesti ristiriitainen. Tästä prosessista on toki se etu, että siinä samalla oppii, oma ajattelu kehittyy ja kannat kirkastuvat. Ja äänestäjä saa sitten perusteluista paljon tarkemman kuvan ehdokkaasta. 

Tässä linkit kaikkiin vaalikonevastauksiini:

• Yle kuntavaalit ja aluevaalit
• Etelä-Saimaa kuntavaalit ja aluevaalit
• Helsingin Sanomat kuntavaalit ja aluevaalit 
• Ilta-Sanomat kuntavaalit ja aluevaalit
• MTV kuntavaalit ja aluevaalit
• Iltalehti
• Nuorten vaalikone kuntavaalit ja aluevaalit
• Uskonnonvapaus

Kirjoitin aiemmin erikseen Ylen, Etelä-Saimaan ja Sanoman vaalikoneista, tsekkaa nostot vaalikonevastauksista ja muut pohdinnat linkeistä.

MTV:n vaalikone

Kuten aiemmissakin vaalikoneissa, myös MTV:llä on erilliset osuudet kunta- ja aluevaaleille. Tämä oli ehdokkaalle hieman kevyempi vaalikone, aluevaaleissa kysymyksiä oli 15 ja kuntavaaleissa 18. Toki pienemmällä kysymysmäärällä ehdokkaiden välille ei saa niin suurta eroa, mutta kyllä tämäkin varsin käyttökelpoinen lienee. Kysymykset ovat enimmäkseen asiallisia ja pysyvät aiheessa.

Mutta löytyyhän tästäkin hassuja muotoiluja, kuten väittämä ”Vapaa-ajan palveluissa kuntani tulee suosia kulttuuria liikunnan sijasta.”, joka luo turhan vastakkainasettelun. Vastasin tähän “jokseenkin samaa mieltä”, ihan vain siksi, että aina voi lähteä ulos juoksemaan. Mutta kehon ja mielen hyvinvointi ovat molemmat tärkeitä, eikä liikuntaa tai kulttuuria voi jättää kumpaakaan pois. Väite “Työllisyyspalveluiden siirto TE-toimistoilta kunnille oli oikea päätös.” on vaikeasti arvioitava asia, sillä siirto toteutettiin vuodenvaihteessa, eikä sitä ihan äkkiä tulla pyörtämään. Vastasin “kokseenkin samaa mieltä”, sillä muutoksen perustelut ovat kuulostaneet järkeviltä.

Muutamia nostoja vastauksistani ja lisäpohdintaa

Väittämä: Kouluissa tulee olla vähintään yksi kasvisruokapäivä viikossa.

Vegaanina vastasin tähän vähemmän yllättäen “täysin samaa mieltä”. Mutta vaikka ruoka todella henkilökohtaista onkin, on lihan ja eläinperäisten ainesosion vähentäminen ihan tutkitustikin järkevää, niin maapallon, paikallisen luonnon kuin yksilönkin kannalta. Puhumattakaan siitä, että tuntevien ja monesti myös älykkäiden eläinten hyödyntäminen on eettisesti väärin. Julkisilla varoilla pitäisi tehdä vain kestäviä ja eettisiä hankintoja.

Väittämä: Kuntani on lisättävä määrärahoja kriittisen infrastruktuurin suojeluun.

Tämä oli varsin mielenkiintoinen väittämä, ja olin sen kanssa “täysin samaa mieltä”. Kuntien panostukset asiaan ovat varmasti tärkeitä paikallisesti, mutta kysymyksessä on myös valtion intressi, ja suojautumiseen ja suojeluun tulisi saada tukea. Vaikka esim. Venäjän hybridioperaatioita voi tapahtua missä tahansa kohteessa Suomessa, on Venäjällä varmasti enemmän intressiä aiheuttaa hämminkiä rajan läheisyydessä. Olisi kohtuutonta, että raja-alueen suurempi uhka jäisi vain paikallisesti hoidettavaksi.

Väittämä: Oppilaiden etäopetus tulee sallia myös perusopetuksessa.

Tähän vastasin “täysin eri mieltä”. Pandemian ajalta opimme, ettei etäopetus voi olla normi. Perusopetuksessa olevilla ei voi olettaa olevan valmiuksia etäopiskeluun, joten lähiopetuksen on oltava aina lähtökohta. Lähiopetuksesta on paljon muitakin hyötyjä kasvatuksellisesti ja oppilaiden sosiaalisten taitojen kehittymisessä. Tietenkin poikkeustilanteissa etäopetusta ei pidä rajata pois, vaan esimerkiksi sairaan (mutta opiskelukuntoisen) oppilaan tulee voida osallistua opetukseen. Teknologian tarjoamia mahdollisuuksia tulee kuitenkin lähtökohtaisesti hyödyntää, ja toisella asteella rajallisesta etäopetuksesta voisi saada hyötyjä, kunhan lähiopetusta on riittävästi.

Väittämä: Lähiomaisten tulee ottaa enemmän vastuuta omien vanhempiensa ja isovanhempiensa huolehtimisesta.

Vastasin “täysin eri mieltä”. Olemme rakentaneet yhteiskuntaa sellaiseksi, että ihmiset voivat rakentaa omanlaisensa elämän yhteiskunnan pitäessä huolta kaikista. Myös vanhemmista ihmisistä. Ihmisten elämäntilanteet ovat niin moninaisia, ettei ole millään tavalla kohtuullista odottaa kaikilta kykyä huolehtia omista vanhemmistaan. Monesti se voi vieläpä vaatia ammattitaitoa, jota harvoilla on. Kotihoitoa on hyvä tarjota niin pitkälle, kuin se on turvallista eikä vie liikaa resursseja, mutta palveluasumisen pariin on myös päästävä sitten, kun sille tulee tarve. Kun yhteiskunnan perustuki on oikein kohdennettua kaikille ihmisille, voivat jälkeläiset osallistua vanhempiensa ja isovanhempiensa muun hyvinvoinnin ylläpitämiseen.

Väittämä: Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuja voidaan korottaa, jos palveluiden säilyttäminen sitä vaatii.

Olin lukenut tämän väittämän epähuomiossa ja mahdollisesti väsyneenä väärin, olin ajatellut verokorotuksia, mikä näkyy myös perusteluistani. Tässä olin vaalikoneeseen merkannut “jokseenkin samaa mieltä”. Vastaavaan kysymykseen olen vastannut muualla “täysin eri mieltä”, perustellen seuraavasti: “Pienituloisten ja paljon palveluita tarvitsevien on pystyttävä käyttämään julkista terveydenhuoltoa tilanteessa kuin tilanteessa. On inhimillisesti ja taloudellisesti raskasta, mikäli hoitoon pääsy viivästyy tai estyy – ongelmat vain kasautuvat.” No, lipsahduksia sattuu, ja tässä on oikaisu.

Minä ja muut ehdokkaat

Kukaan ehdokaskavereista ei päässyt kuntavaalikoneessa 90 % vastaavuuteen, joten kyllä tälläkin kysymyspatterilla eroja löytyi. 80 % -kategoriasta löytyi kuitenkin useampi henkilö, jotka ovat tulleet lähelle itseäni muissakin vaalikoneissa, nyt järjestyksessä Christina Nenonen, Lauri Tiainen ja Markus Heikkinen.

Aluevaalien osalta kävi samalla tavalla kuin aiemminkin, muut jäivät kauemmas kuin kuntavaaleissa. 82 % vastaavuuteen pääsivät Markus Heikkinen ja Christina Nenonen, Johanna Aurasen tullessa heti perässä.

MTV:n kuntavaalikoneen vastaukseni

#	Kysymystyyppi	Kysymys	Kanta	Perustelu
1	Talous	Progressio pitää ulottaa myös kuntaveroon.	Täysin samaa mieltä	Kunnallisvero on lievästi progressiivinen vero erilaisten verovähennysten vuoksi. Itse kannatan progression lisäämistä, sillä verotuksen progressio tekee siitä nähdäkseni reilumman ja oikeudenmukaisemman. Progressio auttaisi kuntien taloudellista tilannetta siten ilman, että rasitus kohdistuisi vähävaraisiin. Verojärjestelmän muutokset on kuitenkin tehtävä huolella valmistellusti. Yleisesti verotuksen pitäisi kohdistua haitallisiin asioihin, kuten yhteisen elinympäristön turmelemiseen ja pääomien kasautumiseen.
2		Kuntien pitää voida periä kiinteistöveroa nykyistä enemmän.	Täysin samaa mieltä	Jos verotusta saadaan kohdennettua kiinteistöveroa nostamalla enemmän hyvätuloisten suuntaan, niin silloin asiaa voi harkita. On kuitenkin huolehdittava, ettei kiinteistövero ole liian paljoa naapurikuntia suurempi. Kiinteistövero tulee sitoa vahvemmin maan arvoon, jolloin halutuilla keskustakiinteistöillä olisi yhä kysyntää, mutta myös syrjäisemmällä seudulla sijaitsevalle asunnolle löytyisi helpommin ostajia.
3		Valtion pitää useammin käyttää oikeuttaan pakottaa taloudellisesti heikkoja kuntia kuntaliitoksiin.	Jokseenkin eri mieltä	Monesti voisi olla hallinnollisesti kevyempää ja tehokkaampaa yhdistää pieniä hallinnollisia yksiköitä tai ainakin merkittävästi lisätä niiden yhteistyötä. Kuntien itsehallinnon kannalta pakko on kuitenkin viimesijainen keino – kannustin on parempi tapa edistää muutosta. On tärkeää tehdä huolelliset vaikutusarvioinnit ja osallistaa kuntalaiset prosessiin, olipa sen lopputulema mikä tahansa. Sote-uudistuksen vaikutukset ovat vielä osin näkemättä, joten nyt ei ehkä ole oikea aika varsinkaan pakotetuille kuntaliitoksille.
4	Palvelut	Perheille pitää maksaa kuntalisää alle 3-vuotiaiden lasten kotihoidon tukemiseksi.	Jokseenkin eri mieltä	Raha kannattaa käyttää ensisijaisesti laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja siihen, että kaikilla perheillä olisi mahdollisuus sitä hyödyntää. Varhaiskasvatukseen osallistuminen on tärkeää, mutta myös hoitopaikkojen vaihtuvuuden vähentämiseen on kiinnitettävä huomiota. On myös huolehdittava siitä, ettei lasten kotihoito jää vain naisten vastuulle vieläpä siten, että se heikentää heidän uramahdollisuuksia.
5		Oppilaiden etäopetus tulee sallia myös perusopetuksessa.	Täysin eri mieltä	Etäopetusta tulisi käyttää vain selkeissä poikkeustilanteissa, kuten pitkäaikaissairauden vuoksi. Lähiopetus ja kouluympäristö tarjoavat oppilaille opetuksen lisäksi kasvatuksellista tukea ja sosiaalisia taitoja, niitä ei voi korvata etäopetuksella. Monilla lapsilla ja nuorilla ei myöskään ole riittäviä valmiuksia etäopiskeluun. Sen sijaan toisella asteella etäopetusta voisi kehittää ja hyödyntää harkitusti tietyissä tilanteissa.
6		Opettajille on maksettava yleistä linjaa korkeammat palkankorotukset.	Täysin samaa mieltä	Opettajat tekevät yhteiskunnallisesti hyvin merkittävää työtä, joten palkkauksen on oltava kilpailukykyinen. Kuntien taloustilanne on toki tiukka, joten korotusten tulee perustua huolelliseen arvioon ja neuvotteluihin. Pidemmällä tähtäimellä on varmistettava, että opetusala on houkutteleva, ja että työolosuhteet tukevat opettajien jaksamista ja sitoutumista työhönsä. Lisäksi naisenemmistöisten alojen palkkatasoa on syytä tarkastella laajemmin palkkatasa-arvon näkökulmasta.
7		Kouluihin tarvitaan erityisluokkia inkluusion sijasta.	Jokseenkin eri mieltä	Inkluusion periaate ja tavoitteet ovat hyviä – kysymys on usein siitä, onko kouluilla riittävät resurssit ja riittävän pienet ryhmäkoot. Inklusiivinen opetus edistää oppilaiden sosiaalisten taitojen kehittymistä ja erilaisuuden hyväksymistä. Kun oppilaat opiskelevat monimuotoisissa ryhmissä, he oppivat arvostamaan yksilöllisiä eroja ja kehittävät empatiakykyään. ​ Joskus oppilaalle erityisluokka on kuitenkin parempi vaihtoehto. Lappeenrannassa on hyvin erityisluokkia ja tuki yleisesti hyvällä tasolla.
8		Työllisyyspalveluiden siirto TE-toimistoilta kunnille oli oikea päätös.	Jokseenkin samaa mieltä	Työllisyysalueilla ja niissä mukana olevilla kunnilla voi olla suurempi intressi hoitaa tämä puoli kunnolla. Lisäksi paikallistuntemus on varmasti hyödyksi.Alueen elinvoimaa lisää se, että kaikki työkykyiset (myös osatyökykyiset) pääsevät suoraan työmarkkinoille tai esim. työllistävän, laadukkaan koulutuksen tai toimivien kotoutumisen palveluiden kautta töihin. Se mahdollistuu, kun kunnissa panostetaan työvoimapalveluiden toimintaan ja resursseihin, sekä huolehditaan laadukkaasta ja tehokkaasta yritys- ja koulutusyhteistyöstä työllisyysalueella. Työnhakijat ja yritykset hyötyvät siitä, että yhteistyötä tehdään kuntien kesken sekä mahdollisuuksien mukaan myös yli työllisyysalueiden rajojen.
9		Kirjastojen käyttäjiltä pitää periä asiakasmaksu.	Täysin eri mieltä	Ei todellakaan. Kirjastojen maksuttomuus on hyvin tärkeä periaate. Kaikille on taattava yhdenvertainen pääsy tietoon ja sivistykseen. Asiakasmaksujen periminen vähentäisi kirjastojen käyttöä ja heikentäisi niiden roolia oppimisen ja kulttuurin edistäjinä. Kirjastojen resurssit pitää turvata ja kirjastoja tulee kehittää yhä enemmän kulttuurin sekä tietojen ja taitojen keskuksiksi – kirjastot eivät siis ole vain kirjavarastoja. Asiantuntevalla henkilöstöllä on merkittävä rooli kirjastopalveluiden toteutuksessa, esim. lasten lukutaitokasvatuksessa. Kirjastot voivat tarjota tietopalveluja, ne ovat monitoimitiloja mm. opiskelua varten, ja yhä useammin niissä voi käyttää laitteita, joita ei välttämättä kotiin hankkisi, esim. 3D-tulostimia.
10		Vapaa-ajan palveluissa kuntani tulee suosia kulttuuria liikunnan sijasta.	Jokseenkin samaa mieltä	Kuntien tulee mahdollistaa monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Usein ihmiset harrastavat sekä kulttuuria että liikuntaa, ja molemmat ovatkin tärkeitä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Kulttuuri ja liikunta ovat omiaan psyykkisten ja fyysisten ongelmien ennaltaehkäisyn kannalta. Liikunnan perustarpeet lienevät kuitenkin edullisemmin toteutettavissa, joten jos olisi pakko valita, panostaisin hieman enemmän kulttuuriin.
11	Kaavoitus, rakentaminen ja infrastruktuuri	Lähiluonnon suojelun on oltava tärkein kuntani kaavoitusta ohjaava tekijä.	Täysin samaa mieltä	Lähiluonto, kaupunkiluonto ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen paikallisesti ovat todella korkealla tärkeysjärjestyksessä kaupunkikehityksen kannalta. Mutta lähiluonto ei tietenkään ole ainoa tekijä, vaikka siihen tulee kiinnittää huomiota. Lähiluonto lisää ihmisten psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Lappeenrannassa on onneksi tilaa kasvaa lähiluonnosta tinkimättä – sen tilaa tulisikin aktiivisesti kohentaa ja lisätä luonnon monimuotoisuutta.
12		Kunnan velvollisuus rakentaa latauspisteitä sähköautoille pitää poistaa.	Täysin eri mieltä	Liikenteen sähköistymistä on vauhditettava, sillä se on hyvä keino vähentää ilmastopäästöjä ja erityisesti kaupunkialueilla myös pienhiukkaspäästöjä. Latauspisteiden tarpeen suhteen tulee huomioida kunnan koko, resurssit ja muut paikalliset tekijät. Tavoitteen on kuitenkin oltava valtakunnallisesti kattava latauspisteverkosto, ja siihen tarvitaan mukaan myös yksityisiä toimijoita.
13		Kuntani pitää huolehtia, että sen kaikilla asuinalueilla on mahdollista asua tulotasosta riippumatta.	Täysin samaa mieltä	Vuokra-asuntoja tulisi olla tarjolla ympäri kaupunkia – se on yksi tapa torjua eriytymistä. Samanlaisten ihmisten keskittyminen samoille alueille luo lisäriskiä ongelmien kasaantumisesta ja vähentää erilaisten ihmisten vuorovaikutusta. Lappeenrannassa tulee huolehtia siitä, että kaikilla alueilla on sopivia asuntoja hinnan ja ominaisuuksien puolesta kaikenlaisille ihmisille, ja että myös esim. lähipalvelut ja joukkoliikenne on kohdennettu oikein.
14		Kuntani on lisättävä määrärahoja kriittisen infrastruktuurin suojeluun.	Täysin samaa mieltä	Venäjän hybridivaikuttamiseen on varauduttava entistä paremmin, sillä Putinin hallinto on häikäilemätön ja avoimen vihamielinen länsimaisia liberaaleja demokratioita kohtaan. Lisäksi parempi suojautumisen taso auttaa tietyissä tapauksissa myös luonnonkatastrofeissa – esimerkiksi sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ilmastokatastrofin pahentuessa. Kriittisen infrastruktuurin suojelu on tärkeää yhteiskunnan toimivuuden ja myös asukkaiden turvallisuudentunteen kannalta. Fyysisten rakenteiden lisäksi on suojauduttava entistä paremmin myös kyberuhkilta. Toisaalta on myös valtion intresseissä tukea kriittisen infran suojelua ja osallistua kustannuksiin.
15		Kunnan tulee edistää yksityisautoilun sujumista alueellaan.	Täysin eri mieltä	Kaikki eivät voi tai halua omistaa yksityisautoa. Myös heidän tulee voida liikkua ja päästä palveluiden äärelle. Lappeenrannassa voisi kehittää kutsuliikennettä ja kuljetusten yhdistämistä harvaan asutuilla alueilla.Joukkoliikenteen reitit palvelevat vain hyvin rajallisia alueita keskustan ulkopuolella, ja vuorovälitkin ovat pitkiä. Pitkäjänteisellä asiakaslähtöisellä kehittämisellä ja joukkoliikenteeseen panostamalla sen käyttäjämääriä voisi kasvattaa ja vähentää yksityisautoilun tarvetta sekä kasvattaa alueiden elinvoimaa.Syrjäisemmillä seuduilla auton käytölle on toki huonommin vaihtoehtoja. Silti yksityisautoilua itsessään ei pitäisi tukea, vaan vähäpäästöisellä sähköautolla kulkemisen tulee olla kaikkialla edullisempaa kuin polttomoottoreille liikuttaessa.
16		Koulujen juhlissa on pidettävä yllä kristillisiä perinteitä.	Täysin eri mieltä	Koulun tulee suhtautua katsomuksiin yhdenvertaisesti, eikä niistä mitään yksittäistä voida suosia. On hyvä, että opetus on tunnustuksetonta, eikä koulujen yhteisissä tilaisuuksissa saa olla uskonnollisia elementtejä. Uskontojen vaikutusta kulttuuriin tulee tarkastella opetuksessa ja käytännössä neutraalisti, faktat edellä. Koulujen tulee toteuttaa uskonnonvapautta huomioiden uskonnottomat ja muihin uskontokuntiin kuuluvat.
17		Kuntani tulee liputtaa pride-viikon kunniaksi.	Täysin samaa mieltä	Symbolinen tuki sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluville on tärkeää, sillä he kokevat edelleen aiheetonta syrjintää. Siksi liputus on järjestettävä. Lisäksi Lappeenrannan tulee huomioida vähemmistöt konkreettisesti omassa toiminnassaan kaikilla osa-alueilla ja kouluttaa henkilöstöä moninaisuuden kohtaamiseen, huolehtimalla syrjimättömyydestä palveluissa ja kuulemalla sateenkaariyhteisöä päätöksenteossa.
18		Kouluissa tulee olla vähintään yksi kasvisruokapäivä viikossa.	Täysin samaa mieltä	Julkisilla varoilla ei tule tukea eläintuotantoa. Jokaisen päivän pitäisi olla oletuksena kasvisruokapäivä. Ihminen ei tarvitse nyky-yhteiskunnassa lihaa sitäkään vähää kuin muinoin, joten ei ole mitään syytä, miksi lihaa pitäisi tarjota yhtenäkään päivänä. Kasvisruoan saa tehtyä terveellisemmäksi (moni suomalainen syö liikaa lihaa suosituksiin nähden muutenkin), minkä lisäksi se on ympäristön ja ilmaston kannalta merkittävän paljon parempi sekä eettisempi ratkaisu. Samalla on huolehdittava, että kasvisruoasta osataan tehdä maistuvaa – tarvittaessa keittiöhenkilökuntaa tulee kouluttaa lisää.

MTV:n aluevaalikoneen vastaukseni

#	Kysymystyyppi	Kysymys	Kanta	Perustelu
1	Talous	Hyvinvointialueiden määrää pitää vähentää.	Täysin samaa mieltä	Pidemmällä aikajänteellä kyllä, asiantuntijoiden suositus on ollut 1-5 aluetta. Mutta nyt on syytä antaa hyvinvointialueille työrauha, jotta jatkotoimenpiteistä pystytään päättämään, kun tietoa on kertynyt tarpeeksi.
2		Valtion on annettava hyvinvointialueille lisää aikaa taloutensa tasapainottamiseksi.	Täysin samaa mieltä	Ihmisten hyvinvointi ja turvallisuus ensin. Orpon hallitus on ajanut hyvinvointialueet taloudellisesti liian ahtaalle – hankalaa alkutilannetta kuntien harjoittaman alibudjetoinnin vuoksi ei ole huomioitu riittävästi. Päättäjänä vastaisin mieluummin mahdolliseen syytteeseen taloudesta kuin ihmishenkien vaarantamisesta.
3		Hyvinvointialueiden ylimmän johdon palkkoja on leikattava.	Jokseenkin samaa mieltä	Valtiokonttorin vuoden 2023 julkaisun ”Julkisen hallinnon ylimmän johdon palkkaselvitys” mukaan hyvinvointialueiden ylimmän johdon palkat ovat hieman korkeampia kuin valtionhallinnossa ja kaupungeissa.Toisaalta hyvinvointialueiden johtamisessa on kyse vastuullisista tehtävistä, jotka vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin laajasti. Lisäksi hyvinvointialueet ovat myös suuria monimutkaisia organisaatioita.Johtajien palkkojen tulisi olla jossain määrin linjassa myös hyvinvointialueen muun henkilöstön palkkojen kanssa. Samalla on huomioitava, että pätevistä johtajista voidaan joutua myös kilpailemaan.
4		Jos hyvinvointialueen on pakko säästää, pelastustoimi on jätettävä säästöjen ulkopuolelle.	Täysin eri mieltä	Vaikka pelastustoimen osuus on hyvin pieni (n. 2 %) suhteessa muihin sote-menoihin, mutta sekään ei voi olla kiveen hakattu, rahoituksen tason täytyy voida myös elää. Pelastustoimi on luonteeltaan hieman erilainen kuin sote-palvelut, joten sitä täytyy myös tarkastella omana kokonaisuutenaan, kuitenkin kehittäen sitä yhdessä ja integroiden se parhaalla mahdollisella tavalla muuhun terveyteen ja turvallisuuteen liittyvään toimintaan.
5		Hyvinvointialueille tulee antaa oikeus kerätä veroa palvelujen rahoittamiseksi.	Täysin samaa mieltä	Alueiden itsehallinnon kannalta on tärkeää, että ne voivat rahoittaa oman toimintansa. Se kannustaisi myös palveluiden järjestämiseen vastuullisesti mutta kustannustehokkaasti. Nykymallissa hyvinvointialueiden rahoitusta tulisi vahvistaa, jotta kuntien harrastaman alibudjetoinnin vaikutukset eivät aiheuttaisi ongelmia.
6		Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuja voidaan korottaa, jos palveluiden säilyttäminen sitä vaatii.	Jokseenkin samaa mieltä	Maltillisesti veroja korottamalla voidaan säilyttää palvelutaso, tai jopa parantaa sitä. Meidän on uskallettava investoida ihmisten hyvinvointiin. Palveluiden taso turvaamalla ja erityisesti ongelmien ennaltaehkäisyyn panostamalla säästetään suuret summat tulevaisuudessa.
7	Palvelut	Lääkärin vastaanotolle pitää perusterveydenhuollossa päästä kahdessa viikossa.	Täysin samaa mieltä	Ihmisten terveysongelmat tulee hoitaa ajoissa. Viivästynyt hoito voi johtaa oireiden pahenemiseen, pidempiin sairauslomiin ja jopa monimutkaisempiin sekä kalliimpiin erikoissairaanhoidon tarpeisiin. Nopeampi hoitoon pääsy vähentäisi paitsi yksilön kärsimystä ja olisi kansantaloudellisestikin parempi, kun ongelmat eivät pääse kroonistumaan. Lyhentäminen vaatii toki lisäresursseja, jotta hoidon laatu ei kärsi eikä henkilöstön kuormitus kasva kohtuuttomasti.
8		Sairaaloiden määrää voidaan vähentää nykyisestä.	Täysin eri mieltä	Hyvinvointialueiden itsehallintoa on vahvistettava ja annettava niille verotusoikeus, jotta ne voivat järjestää toimintansa tarkoituksenmukaisimmalla tavalla ja arvioida esim. yöpäivystysten tarpeen. Toki asiassa kannattaa tehdä läheistä yhteistyötä ympäröivien alueiden kanssa.
9		Hyvinvointialueeni pitää kustantaa maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille.	Täysin samaa mieltä	Kaikkien alle 25-vuotiaiden on saatava maksuton ehkäisyä tarvittaessa, eikä raha saa olla kynnyskysymys. Myös ehkäisyneuvontaa on tarjottava. Tällä tavalla parannetaan nuorten seksuaaliterveyttä. Lisäksi maksuton ehkäisy on tehokas tapa ennaltaehkäistä terveysongelmia ja ei-toivottuja raskauksia, mikä tuo merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä.
10		Huumeiden käyttäjille on järjestettävä helposti saavutettavia paikkoja neulojen vaihtamiseen.	Täysin samaa mieltä	Haittojen vähentämisen kannalta on ilmeistä, että neulojenvaihtopisteet toimivat. Tässä on jälleen inhimillinen ja taloudellinen hyöty samassa, kun voidaan vähentää veriteitse tarttuvien tautien leviämistä. Samalla voidaan mahdollistaa parempaa hoitoon hakeutumista.
11	Työvoimapula	Lähiomaisten tulee ottaa enemmän vastuuta omien vanhempiensa ja isovanhempiensa huolehtimisesta.	Täysin eri mieltä	Ammattitaitoa vaativa hoitovastuu kaikista yksilöistä on oltava yhteiskunnalla. Säästöjen hakeminen muulla tavalla olisi vastuutonta ja luultavasti myös tehotonta. Kuitenkin on kannatettavaa mahdollistaa aikuisten lasten osallistuminen vanhempiensa hyvinvoinnin tukemiseen. Kun yhteiskunnan kokonaistuki kaikille ihmisille on kunnossa, järjestyy tämäkin asia paremmin.
12		Hoitajamitoitusta vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa tulee edelleen pienentää.	Jokseenkin eri mieltä	Pelkkä kiinteä mitoitusluku ei yksin takaa hyvää hoitoa. Tärkeää on myös se, onko saatavilla riittävästi koulutettuja hoitajia, millaiset työolot heillä on ja miten työnjako toimii. Lisäksi asukkaiden hoivan tarve voi vaihdella suuresti, ja hoidon resursseja pitäisi pystyä kohdentamaan joustavasti tarpeen mukaan.
13		Ulkomaista työvoimaa tarvitaan välttämättä turvaamaan hyvinvointialueeni palvelut.	Täysin samaa mieltä	Työvoiman riittävyys ei saa olla este palveluiden tuottamiselle. Työperäistä maahanmuuttoa tullaan jatkossa tarvitsemaan yhä enemmän työikäisen väestön koon pienetessä suhteessa palveluita tarvitseviin. Koulutettujen ammattilaisten tulee päästä Suomessa helposti oman alan töihin.
14		Perusterveydenhuoltoa on siirrettävä nykyistä enemmän yksityisten yritysten ja ammatinharjoittajien hoidettavaksi.	Täysin eri mieltä	Lähtökohtaisesti tulee pyrkiä siihen, että julkisella rahoituksella tuotetaan julkisia palveluita. Tällöin kokonaisuus on paremmin hallittavissa, mikä johtaa kustannussäästöihin. Vain rajatuissa poikkeustapauksissa hetkellisesti on hyväksyttävää maksaa yksityisiä terveyspalveluita verovaroin.
15		Työntekijöiden kelpoisuusehtoja pitäisi löysentää työvoimapulan helpottamiseksi.	Jokseenkin eri mieltä	Sote-sektorin työvoimapula on todellinen ongelma. Palveluiden laadusta ja potilasturvallisuudesta ei pitäisi joustaa, joten kelpoisuusehtojen väljentäminen voi olla vaikeaa. Niitäkin on voitava tarkastella. Työvoimapulan ratkaisemiseksi tarvitaan myös muita keinoja, kuten työolojen parantamista, koulutuspolkujen kehittämistä ja kansainvälisen työvoiman parempaa hyödyntämistä.