Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnalla oli 15.11. kokouksessaan käsiteltävänä lausunto Etelä-Karjalan uusista jätehuoltomääräyksistä, lausunto ST1:n metanolin tuotantolaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta, ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma vuosille 2023 – 2027 ja ympäristöministeriön kehotus ympäristönsuojelun tietojärjestelmän tietojen päivittämisestä.
Uudet jätehuoltomääräykset
Etelä-Karjalan jätehuoltoviranomaisena toimiva Etelä-Karjalan jätelautakunta (isäntäkuntana Imatra) on esittänyt jätehuoltomääräysten päivitystä vuodenvaihteesta alkaen, jotta määräykset vastaisivat nykyistä lainsäädäntöä. Muutokset eivät ole kovin suuria (vuodesta 2019 voimassa olleet määräykset), ohessa on listattuna muutamia merkittävimpiä:
- Jätteiden sallitut kuljetusajat laajenevat, tämä voi aiheutua hieman lisää asukkaita häiritsevää liikennettä, mutta mahdollistaa tehokkaamman jätteiden keräilyn.
- Keräysvelvoite kierrätettävien jätteiden erillislajitteluun muuttuu 1.7.2023 sekä asuinkiinteistöittäisellä että muilla kiinteistöillä, alle 5 huoneiston kiinteistöissä tulee lajitella erikseen kartonki- ja muovipakkaukset, jos niitä tulee alle 5 kg/viikko, sekä lasipakkaukset ja pienmetalli, jos niitä tulee alle 2 kg/viikko. Tätä ennen huoneistomäärät ja painorajat ovat suurempia.
- 1.1.2023 alkaa tekstiilijätteiden erilliskeräys. Jätteet tulee toimittaa lajiteltuna niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin.
- Ensi vuonna kiinteistöjen omistajien on tehtävä biojätteen kompostoinnista ilmoitus myöhemmin toimitettavien ohjeiden mukaan.
Käytännön toiminnasta vastaa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy (EKJH), joka kilpailuttaa ja järjestää jätteenkuljetuksen kiinteistöiltä kerättäville jätteille. Kun toiminta keskitettiin aikoinaan EKJH:lle, jätekeräyksen kulut tippuivat 40 %. Suuri osa jätteenkäsittelykustannuksista syntyy kuljetuksesta.
Jätteitä pyritään hyödyntämään mahdollisimman pitkälti uusina materiaaleina ja energiana, nykyään 55 % menee kiertoon tavoitteen ollessa 65 %. Erityisen ongelman muodostaa rakennusjäte.
Tiedustelin vaikuttavatko alenevat rajat kiinteistöjen osalta aluekeräyspisteiden määrään, jos useammissa tapauksissa tarvitaan oma keräyspiste kiinteistölle. Aluekeräyspisteverkostoa on viime aikoina laajennettu ja ne toimivat usein kauppojen pihoilla. Arvio on, ettei aluekeräyspisteiden määrä tule vähenemään.
Lausuntona lautakunta esitti muutamia tarkennuksia määräysten muotoiluun.
ST1:n metanolin tuotantolaitos
Lautakunnalta pyydettiin lausuntoa mielenkiintoisen pilottilaitoksen ympäristövaikutusten arvionti(YVA)ohjelmaan. ST1 on rakentamassa synteettisen metanolin tuotantolaitosta Ihalaisen kaivosalueelle, jossa metanolia tuotettaisiin Finnsementin sementtitehtaan savukaasujen hiilidioksidista ja elektrolyysillä vedestä tuotetusta vedystä. Kyseessä on vähähiilisen power-to-X eli P2X-teknologian pioneerihanke, jossa X on siis metanoli. Metanolia käytettäisiin erityisesti raskaassa liikenteessä, jota on hankalampi sähköistää, ja myös kemianteollisuuden raaka-aineena. Elektrolyysilaitos tuottaa paljon hukkalämpöä ,jota suunnitellaan varastoitavan kallioon, jos sitä ei tarvita suoraan kaukolämpöverkossa. Laitoksen kuluttama sähkö pitäisi hankkia vähäpäästöisistä lähteistä. Laitosta varten tarvitaan n. 10 km uutta korkeajännitejohtoa.
YVA-menettely on kaksivaiheinen. Ensin hankkeesta vastaava laatii arviointiohjelman, jossa esitetään hankkeen toteuttamisvaihtoehdot ja miten ympäristövaikutukset tullaan selvittämään. Seuraavassa vaiheessa hankkeesta vastaava kokoaa selvityksistä saadun tiedon arviointiselostukseen. Selostuksessa kuvataan hankkeen eri vaihtoehtojen merkittävät ympäristövaikutukset ja niiden lieventämiskeinot. Nyt käsillä on tämä ensimmäinen vaihe. Laitos rakennettaisiin 2025-2026.
Lausunnossaan lautakunta huomauttaa, että arvionnissa pitäisi huomioida tarkemmin laitoksesta mahdollisesti vapautuvat haisevat kaasut ja niiden vaikutukset.
Ilmanlaadun tarkkailuohjelma 2023 – 2027
Ilmanlaadun tarkkailu tulee laajenemaan Lemin, Savitaipaleen ja Taipalsaaren alueelle projektiluontaisena mittauksena. Lappeenrannassa mittauksia on tehty jo 35 vuotta. Lappeenrannassa mittauksia tullaan laajentamaan, mm. Ihalaisen asemalle lisätään PM2,5 -hiukkasten mittaus, ja Ojala-Tuomelassa aloitetaan PM10 ja PM2,5 mittaukset. Lappeenrannassa katupölyn siirreltävää mittausta lisätään, jotta katupölyn torjunnan teho voidaan havaita paremmin. Myös puun pienpolton vaikutuksia tarkkaillaan.
WHO:n ohjearvot ilmanlaadun suhteen ovat kiristyneet, ja nähtäväksi jää, miten EU:n ilmanlaatunormit tulevat muuttumaan. Ilmansaasteet aiheuttavat Suomessa vuosittain 1600–2000 ennenaikaista kuolemaa ja merkittävimmäksi ilman epäpuhtauksien aiheuttamaksi haitaksi arvioidaan tällä hetkellä pienhiukkasten aiheuttamat terveyshaitat. Siksi on tärkeää saada tarkka käsitys ilmanlaadusta, jotta epäkohtiin on helpompi puuttua. Etelä-Karjalan ilmanlaadusta on saatavilla reaaliaikaista tietoa nettisivulta https://ekilmanlaatu.net/
Lautakunta kuuli myös alustavia tuloksia keväällä tehdystä ilmanlaatukyselystä, mutta niistä ehkä myöhemmin lisää.
Lautakunta päätti esittää suunnitelmaa Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle hyväksyttäväksi.
Ympäristöministeriön kehotus ympäristönsuojelun tietojärjestelmän tietojen päivittämisestä
Kaupunki sai toisen kehotuksen asiaan littyen – olemme myöhässä tietojen päivittämisesä ympäristönsuojelulain tietojärjestelmään (ns. YLVA-tietojärjestelmä). Mutta emme ole ainoa kaupunki tai kunta, joka on myöhässä. YLVA ei täysin vastaa kuntien omiin tarpeisiin, kuntien omien järjestelmien tietoja ei saa suoraan siirrettyä YLVAan (tietojärjestelmien rajapinnoissa on ongelmia), ja YLVAan tarvitaan tietoja joita aiemmin ei ole syötetty. YLVA vaatii siis lisätöitä henkilöstöltä muiden töiden ohella, kun lisäresurssia ei ole saatu. Nyt tietojen päivittäminen kuitenkin priorisoidaan, jolloin lupien käsittely viivästyy ja muutakin työtä siirtyy tulevaisuuteen, josta voi taas tulla palautetta yhteistyötahoilta, eikä ympäristönsuojelun tavoitteet tule täysin toteutumaan.
Tämä asia ei ole ainoa ongelma valtion ympäristöhallinnon ja kuntien toimijoiden kanssa. Lupasin ympäristötoimen viranhaltijoille olla yhteydessä ympäristöministeri Maria Ohisaloon, jotta poliittisella ohjauksella saisimme mahdollisesti valtion viranhaltijat yhteistyökykyisemmiksi asioiden suhteen.
THL:n lausunto liittyen Ihalaisen kaivoksen ympäristöluvan muuttamisesta
Kokousasioiden ulkopuolelta esille tuli THL:n lausunto liittyen lautakunnankin aiemmin käsittelemään Ojala-Tuomelan alueen asukkaan aloitteeseen Ihalaisen kaivoksen ja rikastamoiden ympäristöluvan muuttamiseksi.
Yhteenvetona THL arvioi, että Ihalaisen avolouhoksen sivukiven koillisen läjitysalueen käyttöönotosta aiheutuisi hyvin todennäköisesti lausunnossa kuvattuja välittömiä ja mahdollisesti myös viiveellä syntyviä terveyshaittoja Ojala-Tuomelan asuntoalueella ja mahdollisesti muillakin lähistön asuinalueilla asuvissa väestöissä.
Ympäristölautakunta tullee käsittelemään asiaa vielä jatkossa.
Lautakunnan kokouksen pöytäkirja: https://kuntamfiles.saita.fi/kokoukset/lappeenranta/79/1068