Tammikuun historiallisissa ensimmäisissä aluevaaleissa valitaan aluevaltuutetut päättämään uusien hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen lisäksi jatkossa myös pelastustoimesta. Miten ilmastonmuutos liittyy aluevaaleihin?
Ilmastopaneelin 23.9. julkaistu raportti ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet” piirtää tarkempaa kuvaa siitä, mitä ilmastokriisi tulee tarkoittamaan Suomessa paikallisesti eri alueilla, ja millainen valmius eri alueilla on vastata tuleviin haasteisiin. Raportin mukaan esimerkiksi vesistötulvariskit kasvavat lähes koko Suomessa. Syy tähän on lämpenemisen aiheuttamassa sateiden määrän kasvamisessa, erityisesti talvella. Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt voivat aiheuttaa myös muita ongelmia, kuten terveyttä rasittavia helleaaltoja ja maataloutta haittaavaa kuivuutta.
Ilmastonmuutos kytkeytyy ihmisten terveyteen monin tavoin. Voimakkaammat helleaallot ovat vaarallisia erityisesti vanhuksille ja pitkäaikaissairaille. Muuttuva ilmasto vaikuttaa myös tautien esiintyvyyteen. Esimerkiksi kampylobakteereiden aiheuttamien suolistoinfektioiden määrän nousu on yhdistetty lämpötilan nousuun. Myös punkkien elinalueet laajenevat ilmastonmuutoksen myötä. Ilmastonmuutos kytkeytyy myös luontokatoon, mikä sekin heijastuu ihmisten hyvinvointiin. Kytkös on moninkertainen, joista yksi on talous. Mikäli ekosysteemi romahtaa, romahtaa myös pohja meidän talousjärjestelmältä. Mutta monimuotoinen luonto aktivoi myös immuunijärjestelmäämme, ja metsät tekevät hyvää mielenterveydellemme – siksi niitä kannattaa vaalia. Globaalisti luontokato kasvattaa uusien pandemioiden riskiä. Kuten tiedämme, COVID-19 ja sen jälkihoito tulee meille kalliiksi. Selviytyäksemme mahdollisimman pienin vahingoin meidän on sopeuduttava muutoksiin.
Hyvinvointialueet voivat osaltaan vaikuttaa myös kasvihuonekaasupäästöihin ja luontokatoon. Aluevaltuutetut päättävät siitä, millaisissa tiloissa sote-palvelut järjestetään. Onko tilat peruskorjattu energiatehokkaiksi? Miten paljon tiloja ylipäänsä on ja miten niiden lämpö sekä sähkö tuotetaan? Kuinka liikkuminen palveluiden äärelle (tai palveluiden liikkuminen) sujuu, mitä jätteille tapahtuu ja millaista ruokaa tarjoillaan? Osataanko ympäristötekijät huomioida hyvinvointialueen teettämissä lukuisissa kilpailutuksissa? Kaikki ihmisten toiminta vaikuttaa ympäristöön, ja ympäristö vaikuttaa meidän selviytymismahdollisuuksiin.
Monilla hyvinvointialueilla ei ole toistaiseksi tehty kattavaa selvitystä ilmastonmuutoksen vaikutuksista maakuntatasolla. Hyvinvointialueiden on otettava selkeä alueellinen vetovastuu ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Sopeutuminen tarkoittaa haitallisten vaikutusten ehkäisyä tai lieventämistä. Onnistunut sopeutuminen tuo mukanaan säästöjä, kun ennaltaehkäisemme onnettomuuksia ja ihmisten terveysongelmia. Sopeutumista varten tarvitsemme lisää tutkittua tietoa paikallista riskikartoitusta varten.