Kirjoitin 26.5. Etelä-Saimaaseen Lappeenrannan keskustan viihtyvyydestä vastineena kirjoitukseen, jossa harmiteltiin tilannetta ja esitettiin kauniisti sanottuna erittäin mielenkiintoisia syitä tilanteeseen. En pitänyt analyysiä myöskään kovin onnistuneena. Avaan tässä kirjoituksessa vielä hieman laajemmin omaa käsitystäni tilanteesta, sillä lyhyeen mielipidekirjoitukseen ei kaikkea mahtunut.

Keskustojen hiljenemisen syyt

Keskustan hiljeneminen ei koske ainoastaan Lappeenrantaa, eikä se ole uusi ilmiö. Ilmiö on paljon laajempi ja siitä kärsivät myös suuremmat kasvukeskukset, kuten Turku ja Helsinki. Taustalla on monta tekijää. Pidempään jatkunut trendi rakentaa suuria kauppakeskuksia keskustojen ulkopuolelle on yksi merkittävänä pidetty tekijä keskustojen hiljenemisen taustalla. Kun kaiken saa helposti yhdestä paikasta, jonne pääsee autolla, on kiireisen perheen vanhempien helpompi tehdä kerralla suuret ostokset hypermarketista. Lisäksi verkkokauppa on vaikuttanut merkittävästi ihmisten kulutustottumuksiin. Pienten erikoisliikkeiden tarjonta on monesti saatavilla netistä halvemmalla, sillä nettikaupan ei tarvitse välittää kivijalkakauppojen lailla keskustojen korkeista liiketilavuokrista.

Oman lisänsä hiljenemiseen on tuonut myös COVID-19 pandemia viimeisen reilun vuoden aikana, kun ihmiset ovat ihan ymmärrettävästi vältelleet väkijoukkoja ja jääneet kotiin. Onneksi rokotekattavuus alkaa Suomessa olemaan jo varsin korkea, joten ihmiset uskaltavat taas liikkua enemmän ja yhteiskuntaa avataan, kun riski taudin leviämisestä vähenee.

Mutta ei keskitytä harmittelemaan sitä, mitä keskustan ulkopuolelle on kaavoitettu, vaan miten keskustaa kaavoitetaan ja kehitetään, ja mitä internet ei voi korvata.

Miten keskustoja voidaan elävöittää?

Ostoskeskuksia vastaan ei todellakaan taistella pyhittämällä keskustaa autoilulle ja pysäköinnille. Kaupat ja palvelut menestyvät siellä, missä on ihmisiä. Ja ihmisiä saadaan keskustaan tekemällä keskustasta viihtyisä ja monin tavoin helposti tavoitettava.
Maailma muuttuu ja muutokseen on sopeuduttava. 

Lappeenrannassa esimerkiksi Marianaukio ei ole mitenkään erityisen houkutteleva laajalla yhtenäisellä kivipäällyksellään. Istumapaikkojakin on vähänlaisesti. Vieressä sijaitseva Kirkkopuisto nurmikkoineen on ja puineen on paljon viihtyisämpi kaikessa vihreydessään. Kesällä nurmikko ja puisto houkuttelevat piknikille, ja tästä voivat hyötyä läheiset ravintolat, kaupat ja kioskit.

Keskustassa on mukavampi asioida kävellen ja pyöräillen, kun siellä on vähemmän autoja. Kaikilla ei myöskään ole autoja, mutta heidänkin pitää ostaa ruokaa ja muita hyödykkeitä. Siksi on tärkeää, että keskusta on helposti tavoitettavissa pyörällä ja kävellen. Lisäksi toimiva joukkoliikenne tuo myös asiakkaita yrityksille. Autoilevat asiakkaat tuovat tyypillisesti pienemmän osan kaupunkikeskustojen liikkeiden rahasta kuin kestävämmillä kulkutavoilla kulkevat ihmiset. Lisäksi Lappeenrannan ydinkeskusta on pieni alue ja autolla edelleen helposti tavoitettavissa. Omin lihaksin liikkumisessa on vielä se hyvä puoli, että se parantaa kansanterveyttä ja vähentää terveysmenoja.

Vihreyden lisäksi keskustan viihtyvyyttä lisäävät taide ja tapahtumat. Muraalit, katutaide ja yhteisölliset taideteokset tuovat omaleimaista ilmettä. Kulttuuritapahtumilla kaupunki herää henkiin, ja niitä tarvitaan nyt erityisesti koronan jälkeen. Musiikkia, tanssia, kokeellisia näytöksiä, kaikkea mistä olemme jääneet paitsi. Keskustan liikkeissä kannattaa panostaa erityisesti hyvään asiakaspalveluun ja erilaisiin elämyksiin. Mielenkiintoiset kaupat ja monipuolinen ravintolatarjonta kiinnostavat ihmisiä edelleen. Kaupungin tulee taas osaltaan huolehtia palveluiden sijoittumisesta myös keskustaan.

Keskustaa kehitettäessä kannattaa myös muistaa, että rakentamalla korkealle voidaan saada alueelle sekä liiketilaa ja paljon asukkaita, samalla mahdollistaen riittävän väljyyden rakentamisessa. Ahtaus on inhottavaa. Korkea rakentaminen ei tietenkään sovi kaikkialle, mutta sitä kannattaa ehdottomasti suosia siellä, missä se sopii kaupunkikuvaan. Sopivan väljään kaupunkiin mahtuu puita, puistoja ja lähimetsiä. Lähiluonnosta ja jopa katuvarsien puista on hyötyä myös ihmisen psyykkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille. Oleskelu luonnossa parantaa mielialaa ja vähentää stressiä, alentaa verenpainetta, sykettä ja lihasjännitystä. Kosketus luontoon parantaa immuunipuolustusta ja vähentää allergioiden syntyä.

Meillä on Lappeenrannassa jo hyvät edellytykset tehdä keskustasta entistäkin viihtyisämpi! Paluumuuttajana haluan olla mukana tekemässä asiaan liittyviä päätöksiä ja tuoda oman näkemykseni mukaan suunnitelmiin.