Eräs vihreä kaveri totesi hiljattain minulle piikikkäästi, että minä kai rakastan ydinvoimaa, kun olen sen puolella. Totesin, että on vaikea rakastaa teknologiaa. Mutta ihmisiä ja ihmiskuntaa rakastan, ja haluan meille hyvän tulevaisuuden. Se tarkoittaa ilmastonmuutoksen torjumista, ja silloin joudumme luopumaan fossiilisista polttoaineista. Ilmastonmuutoksen torjumisen täytyy olla aivan ehdoton ykköstavoite. Sen jälkeen voimme puhua keinoista. Ydinvoima on todistetusti erittäin vähäpäästöistä ja oikein toteutettuna erittäin turvallista. Provokatiivisesti voi jopa kysyä, ottaako henkilö ilmastonmuutoksen riittävän vakavasti, jos hän vastustaa ydinvoiman laajempaa käyttöönottoa.
Ydinvoiman kannattaminen periaatetasolla ei tietenkään tarkoita, että kaikkia hankkeita pitäisi kannattaa ehdoitta. Itsekään en pidä esimerkiksi Fennovoiman hankkeesta nykymuodossa Venäjä-kytköksineen. Hankkeen olisi pitänyt päästää kaatumaan 2015, kun naurettavuudet sen rahoituskuvioissa tulivat esiin. Nyt vuonna 2019 sitä ei kuitenkaan enää kannata yrittää kaataa, vaan päinvastoin toivoa, että se edes joskus valmistuisi. Ydinvoimaa saa kuitenkin myös muualta. Pienet modulaariset reaktorit (SMR) tekevät tuloaan, ja niitä työstetään monessa maassa, monessa yrityksessä.
Tarvitsemme nopeita ratkaisuja, mutta yhteiskuntien syvä dekarbonisaatio vie vuosikymmeniä. Meidän täytyy olla enemmän kuin hiilineutraaleja. Meidän täytyy olla hiilinegatiivisia ja sitoa hiiltä ilmakehästä enemmän kuin vapauttamme sitä sinne. Tarvitsemme kaikkea järkevää vähäpäästöistä energiaa paljon lisää korvaamaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Mutta vaihtelevan tuotannon (käytännössä aurinko ja tuuli) osuutta on varsinkin vielä toistaiseksi todella hankala lisätä kovin suureksi. Tarvitsemme myös ratkaisuja, jotka ovat toteutuessaan hyvin vaikuttavia, vaikka ne valmistuisivatkin hieman hitaammin.
Pienydinvoimalat apuun
Pienydinvoimalat (small modular reactor, SMR) ovat nousseet hiljattain keskusteluun, ja useammassa kaupungissa on tehty valtuustoaloitteita, joissa toivotaan selvitystä niiden käytöstä päästöttömän kaukolämmön tuotannossa.
Tällä hetkellä ydinenergialaki on tehty perinteisiä suuria laitoksia ajatellen. Tämä voi hidastaa uudenlaisten ratkaisujen hyödyntämistä. Lupaprosessit ovat nimittäin raskaita, mutta huoli turvallisuudesta on tietenkin ymmärrettävissä. Pienet reaktorit saadaan kuitenkin jo lähtökohtaisesti suuria turvallisemmaksi passiivisin turvarakentein, joissa mm. reaktorin jäähdytys hoituu ongelmatilanteessa luonnollisen vesikierron avulla. Massatuotetut reaktorit eivät myöskään tarvitse aina erillistä tarkastelua yhtenäisten määritelmien vuoksi, toisin kuin aina omanlaisensa yksittäiset suuret hankkeet. Massatuotanto ja kevyempi lupaprosessi tarkoittaisivat myös laitosten nopeampia valmistumisaikoja. Samoista syistä laitosten kustannukset tulisivat olemaan suhteessa paljon nykyisiä pienempiä. Valitettavasti vielä yhtäkään SMR:ää ei ole kaupallisesti saatavilla, mutta jo 2020-luvulla on. Kanada on ottanut SMR:t vakavissaan, ja nyt olisi meidänkin korkea aika tehdä niin.
Eduskunnalla on mahdollisuus vaikuttaa SMR-teknologian edistymiseen paljonkin, mahdollisesti jopa ilman merkittäviä lakimuutoksia. Kaikki ydinvoimahankkeet tarvitsevat nykyisellään valtioneuvoston periaatepäätöksen siitä, että rakentaminen on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Tämä on ollut perusteltua nykyisten suurten hankkeiden osalta. Lisäksi rakentamisen aloittaminen ja ydinlaitoksen käyttöönotto edellyttävät omat erilliset lupansa. Miltään muulta energiantuotantomuodolta vastaavia poliittisia lupia ei vaadita.
Ydinvoiman turvallisuus edellyttää tietysti äärimmäisen tiukkaa valvontaa prosessin joka vaiheessa. Nykyisellään Säteilyturvakeskus (STUK) toteuttaa valvonnan juuri näin, mistä osoituksena ovat juuri Olkiluoto 3:n viivästykset. On oikein, että viranomainen on turvallisuusasioissa järkähtämätön, koska yksikin merkittävä onnettomuus tuhoaisi edellytyksiä koko alalta. Turvallisuudesta ei pidä tinkiä missään oloissa.
Mielestäni pitäisi pohtia, voisiko STUK:lle antaa jopa vielä nykyisestäkin enemmän resursseja ja valtuuksia, ja samalla poistaa ainakin SMR-laitoksilta kokonaan poliittisen tarveharkinnan. Tällöin jokainen turvallisuusvaatimukset täyttävä ydinvoimahanke olisi samalla viivalla, eikä hankkeiden ympärille syntyisi nykyisenkaltaista poliittista epävarmuutta. Meidän pitäisi päästä siihen ajatusmalliin, että ydinvoima on vain tuotantomuoto muiden joukossa, joskin erittäin tiukkaa valvontaa vaativa tuotantomuoto. Lakeja olisi syytä muuttaa tähän suuntaan. Ilman lakimuutoksiakin valtioneuvosto pystyisi antamaan selkeän signaalin valmistajille tekemällä selväksi, että SMR-hankkeet ovat tervetulleita Suomeen, eikä niiden etenemistä tulla periaatepäätöksin turhaan estämään. Pidän kuitenkin välttämättömänä, että STUK resurssoidaan tällöin riittävän hyvin ottamaan nämä hankkeet vastaan yhtä tiukan jämerästi kuin tähän astikin.
Energiaa tarvitaan, vaikka ilmastonmuutos etenee
Tietenkin meidän täytyy tehostaa energian käyttöä ja lopettaa kaikki energian tuhlaaminen. Maailman energiankäyttö tulee kasvamaan, koska elämme energiankin suhteen äärimmäisen epätasa-arvoisessa maailmassa. Maailma tarvitsee lisää energiaa, sillä ihmisten nostaminen köyhyydestä ja kurjuudesta yksinkertaisesti vaatii sitä. Lisäksi korkeamman jalostusasteen tuotteet ja uudet palvelut vievät entistä enemmän energiaa. Mm. Internetin pyörittäminen kuluttaa yhä enemmän sähköä. Ja tämä energia tulee tuottaa puhtaasti, jolloin talouskasvun ei tarvitse merkitä päästöjen kasvua tai ympäristön pilaamista.
Kaikille asiaa seuranneille on selvää, että tulemme epäonnistumaan ilmastonmuutoksen torjunnassa, ainakin siinä mielessä, että Pariisin sopimuksen edellyttämä 1,5 astetta tullaan ylittämään. On kuitenkin aivan eri asia, ylitetäänkö 2 astetta, 2,5 astetta vai 3 astetta. SMR-voimalat eivät yksin meitä pelasta, mutta ne voivat viilata pois arvokkaita desimaaleja lopullisesta lämpenemistasosta. Ydinvoiman osuus tulee myös kasvamaan useimmissa IPCC:n skenaarioissa, varsinkin jos luonnon monimuotoisuus halutaan säilyttää. Jokaisesta kymmenyksestä kannattaa taistella täysillä, ja ydinvoima on merkittävä osa tätä taistelua.